sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Erilainen juhannus, päivä 1/666

Tuskin tää nyt ketään kiinnostaa, eikä tarvitsekaan, tää tulee vain tekemisen puutteesta ja toisaalta onpahan mustaa valkoisella mitä muistella kun seuraavan kerran pumpusta viiraa.

Keskiviikkona 22.6.2011 klo 12.30 olin normaaleissa toimistohommissa vääntelemässä tarjouksia Henkan bändeistä kun ystäväni Sumi tuli sovitusti päiväkahville ja printtaamaan meilistään jotain tuikitärkeitä dokumentteja. Printterin asetukset alkoivat vittuilemaan ja samaa vittuilua alkoi tuntumaan meikän rintakehässä. Vähän aika kävelin ympyrää niin kuin se jotain auttais ja vittuilu levisi myös vasempaan käteen. Soitin työterveyteen että lääkärille aika ja nyt. Irma sanoi notta 5 tuntia menee. Mie sanoin että silloin on myöhäistä, tulen nyt. No pääset hoitajalle puolen tunnin päästä. Joo, mie tuun hoitajalle nyt, tsau! Aattelin että onpahan jo jalka sen firman oven välissä. Sumille sanoin että hoida hommas ja laita ovet säppiin, mie meen.


Kävellen olin menossa mutta Henkan portaiden jälkeen oli pakko soittaa taksi. Mukavasti sattui että Henkan logoilla varustetulla taksilla siirryttiin työterveyteen. Vartti piti vielä siellä respassa käkkiä ja kärvistellä. En saatana tienny miten päin olis ja aika mutkalla sit olinkin. Hoitajan huoneeseen pääsin ja koska oireet oli melko selvät ni naapurihuoneesta saatiinkin lääkäri tonteille vaikka sillä oli potilastapaaminen kesken. Miehän sanoin, jalka oven väliin. Siinä sitten nitroo suihkeena nieluun ja äkkiä otettiin sydänfilmit. Selvis että pumpussa on jotain vikaa, no shit?, ja äkkikyydillä KYSiin


Ensimmäinen ihminen joka tuli sairaalan päivystyksessä vastaan oli meidän konsernin entinen tarjoilija Pete (nimeä ei ole muutettu). No mitenkä Hannulla männöö. Ei mäne hyvin nyt. No jospa se apu löytyy. Saman tien pantiin ukko pötkölleen muiden ensiapua tarviivien sekaan ja tippaletkut sun muut sydänmonitorit paikalleen. Joka raajan parissa hääräs joku ja yks kyseli sieltä takarivistä ihan vitun vaikeita kysymyksiä. Vasurista ruuttas verta jotenkin tutun näköinen irma (nimi muutettu), varmasti ollut meillä töissä tuokin. Jälkeen päin muistin että hän on aiemmin jakanut pelikortteja Henkassa. Paikalle tuli tod pätevän oloinen nuori mieslääkäri ja tokaisi että tämä kaveri operaatiohuoneeseen ja äkäseen. Toki kysyi suostumuksen operaatioon ja selvitti että toinen vaihtoehto voip olla elämisen loppuminen, ei tarvinnut kysellä Hannulta enempää, lupa tuli.

Ohjelmassa varjoainekuvaus ja samoilla tulilla pallolaajennus jos tukoksia syömmestä löytyy. Nonnii, kaikki paidat ja hupparit lähti yhellä liikkeellä pois, samoin kävi housuille. Munakarvoitus katosi kans tässä välissä huomaamatta, kaikkeen tähän kului ehkä vittu sekunti. Nivuseen reikä ja reisivaltimosta ineen, varjoaineet sydämeen ja monitorista alkoi näkymään jännää, varsinkin itse sitä oli jännä seurata livenä. Tähän astisen elämäni vittumaisimman tuntuinen kokemus oli tuossa edellisessä lauseessa. Ei tukoksia, ei tarvinnu alkaa fiksaamaan suonia. Reisivaltimo kiinni semmosella ihmeellisellä holkilla ja ukko osastolle pötkölleen. Tässä vaiheessa kello oli ehkä 16 ja tää vuorokausi pitäis olla vaaka-asennossa, passaa mulle just nyt. Tässä vaiheessa olin jo saanut uusiks nitroa ja kourallisen muita tabletteja vaan kivut ei helpota yhtään.


Osastolla sit kerkes miettimään että mitähän vittua tästä reissusta tulee, ylihuomenna olis päälavakeikka Nummirockissakin. Ensimmäistä kertaa jouduin eläissäni kusemaan sorsaankin, tosin puolet tuli syliin koska yhtaikaa alkoi radiosta soimaan Riki Sorsan Muuttohaukka. Valehtelemmatta saatanallinen oli kipu koko illan ja uni tuli ehkä klo 02 kun hoitajatar suostui avaamaan Panacod-lokeronsa. Se oli jännä vuorokausi se, varsinkin kun just olin leuhottanut FB:ssä miten hienosti hoituu kaikki tänään, ja niin olikin siihen asti tapahtunut.

4 kommenttia:

  1. Etpä tiedäkkään, miten runsain määrin tämä tyttö itki Nummen sydämessä, kun kuuli että ette pääsekkään tulemaan.. Vasta sillon kolahti, että kuinka vakava juttu kyseessä olikin sun kohdalla. :/ Jaksamisia sinne x1000 ! Mutta eiköhän niitä keikkoja tule vastedessäkin, nyt vaan hoitelet ittes kuntoon siellä kauniiden hoitsujen landiassa!

    VastaaPoista
  2. Kyllä minullakin sielu itki täällä, olis niin kiva ollu vetää eka kertaa Nummen päälavalla!

    VastaaPoista
  3. Tähän ei voi härskisti anonyyminä huudella, vittu hupsista. Kyl sä nyt tiedät että ihmisiä kiinnostaa sun tekemiset ja varsinkin sun reisivaltimoiden ronklaamiset. Hyvä on tämä blogi, luenpa salaa.

    - Maiju

    VastaaPoista
  4. Olihan muuten mielenkiintosta nummessa kun torstai-iltana tieto levisi ja erittäin iso osa ihmisistä oli suruissaan tapahtuneesta mutta perjantaina aamusella suhteellisen monen suusta tuli ihmettelyjä että miks helvetissä Kätilöt onkaan perunu ;D Pikaisia paranemisia! _o/

    VastaaPoista