TK poissa kotoa, Nosturi, HKI

To 2.8.2012 Nosturi, HKI. Otin päivätyöstä kesälomaviikon johtuen suuresta psyykkisestä panoksesta jonka Kuopiorock imi ihmisestä ja lähin rouvan kanssa Helsinkiin, hällä nimittäin loma loppui ja lähetykset alkoivat maanantaina. Sanan loma voisi tuolta yhdyssanasta irroittaa sitaatteihin sillä heti keskiviikkona oli ajeltava takas Kuopioon jatsitreeneihin.

Kyllä. Nosturin Alakerrassa on aloitettu semmoiset akustiset klubit ja siellä on ollu jo esim Swallow The Sunin puliveivaajat vetämässä biisejänsä unpluggedina. Jostain syystä niille oli siellä tullu mieleen että Turmion Ääliöt saattais olla hauskakin ostos tuohon yhteyteen. No meillehän ei tämmösiä erikoishommia tarvii kahesti esitellä, kiinni veti. Apropåå, onhan meillä historiassa yks hääkeikkakin vedettynä. Se ei tosin tainnu ihan koko hääväen mieleen silloin olla, mut onpahan kokeiltu sekin.

Se treenihomma ei meille hirmu tuttua ole, koskapa tuota keikkaa on siunautunut onnellisesti ja hyvin tiiviiseen tahtiin. Näillä keinoin yhtyeen "taso" on pysynyt tasalaatuisena kesät ja talvet läpi vuosikymmenen. Mutta nyt oli järjestettävä kyllä ihan erikoistreenit, sovitustreenit nimittäin. UPS:n lähettipoika toi mulle Saksasta ihan uuden akustisen bassonkin, tuommoista viuluapa en ollutkaan ihan vakavissaan ennen vedelly, enkä kyllä kovin vakavissaan vetele nytkään. Raaka Pee oli jo valmiiks sovitellu pari biisiä uuteen uskoon ja lopullisiksi tyylilajeiksi muodostuivat samba, rumba, bossanova, humppa, diskohumppa ja jenkka. Näitä askelkuvioita myötäillen saatiin settiin 7 TK-iskelmää ja bonukseksi TV-sarja Pasilasta Andy Suonsilmän kappale Karrelle Palanut Enkeli. Rai rai.  Aika lyhyen oloinen setti mutta tällä mennään, otetaan riski, laatu korvatkoon määrän? Hahhaa, tuohon ei uskonut siinä vaiheessa yksikään.

Aamulla aikainen herätys ja takas Helsinkiin, meikä on luvannut ajaa yhtyeen ajoneuvoyhdistelmää tämän viikon keikauksilla. Ennakkotietojen mukaan näyttäis olevan 1300km tarjolla, onneks mulla on hyvä perse. Pikkusen myöhässä saavuttiin venuelle ja tämän johdosta bileet meinas alkaa jo soundcheckissä kun ne olivat päästäneet kiivaimmat fanit jo sisälle. Lava-asetelma oli yhtyeelle vähintäänkin erikoinen. Asetuttiin sillai leirinuotiomuodostelmaan ja operoitiin istuiltaan käsin. Raaka Pee oli ottanut pianon mukaan myös ja mentiin siis kaksin koskettimin. Poikkeuksetta toisessa synassa oli aina haitarisoundi päällä koska se vaan toimii aina sekä joka paikassa.

Hullu keikkahan siitä tuli. Yleisö kiitteli saaneensa samaan hintaan myös laadukkaan stand up-esityksen. Noista seitsemästä biisistä syntyi kuitenkin tunnin ja neljänkymmenen minuutin keikka, ilmeisesti välillä laulatettiin siis yleisöäkin. Hauskaa se oli, suotta siinä ei hampaita kiristelty. Tais tulla smoukontöwaterit ja vanheilenin jumpitkin tavallaan jamiteltua ohessa. Pienen makupalan keikasta tarjoaa youtube tässä.

Huisin hauskaa siis oli ja mukavahan tuommoinen spesiaalishow olis tilaisuuden tullen vetää uusikskin. Sinä, promoottori, joka luet tätä ni ostahan pois joihinkin ens kesän hiihtokisoihin tuo? Puolta kalliimpi se on ku normaali show mutta on muuten koko rahan väärti, takuu myönnetty. Hetken verran puitiin vielä takahuoneessa suoritusta ja seinän takana HIM treenas uusia biisejään, ei kuulostanut hyvältä ne, harmi. Väsynyttä Join Meetä hankasivat myös, luulis että tuon jo osaisivat ulkoo? Nyt rouvan kanssa pötkölleen, se asuu tuossa ihan naapurissa. Puolilta päivin olis huomenna huikee 30km siirtyminen Vantaalle Myötätuulirockiin, onpas osannut keikkamyyjä kerrankin hyvän routingin laatia. MTR:ssä olis huomenna illan pääesiintyjän slotti eli veto vasta yömyöhällä. Sopii meille, mutta hieman pelottaa tuon alkoholistisiiven puolesta.

Näin muuten tuossa yks yö unen. Minäpä kerron. Oli synkkä ja myrskyinen yö ja mie heräsin tuonpuoleisessa. En oikein saanut selvää olinko taivaassa vai helvetissä, semmoinen neutraali mesta se oli ja mie olin hieman kummissaan ja rotsi oli visusti kiinni. Minua vastassa oli sairaanhoitaja joka muistutti äitiäni 60-luvulla. Mutsi oli silloin melko kissa, oon nähnyt kuvia, en ihmettele yhtään että isävainaa sai minut helposti aluilleen tulemaan. Mie aloin kyselemään että kuinkas mie nyt jo täällä oon ku hirveesti jäi vielä suunniteltuja juttuja tekemättä? Hoitajatar ilmoitti että olin eilen tappanut itseni työntämällä veitsen keuhkooni. Jassåå?!? No voihan kusi, eiköpä tätä nyt millään sais peruttua ku oikeesti jäi vähän juttuja vielä rästiin, kelpaisko esim raha? Sisar hento sanoi että tämä on nyt ihan hyvä näin koska huomenna sinulla olis todettu keuhkosyöpä. Ahaa. Sen pituinen se, olipa onnellinen loppu tällä.

Sittemmin analysoin tuon kuvion siten ja täten että mie olin varmaan aavistanut sen syövän saapumisen ja yrittänyt omakätisesti sen operoida ulos adoniksesta kuitenkin siinä pahasti epäonnistuen. Omituinen oli feelis koko loppupäivän kyllä. Huomenna siis Myötätuulirockin isolla lavalla tehhään jotain erikoista taas. Kauniimpia unia sullen!