Hane matkoilla, maaliskuu 2019, day 5, Pariisi, Ranska

3.3. La Maroquinerie, Paris FRA

Yöllä hippien nukkuessa on saavuttu Pariisiin jonkin lokaalin oopperan parkkiin. Pariisi tuntuu olevan siinä mielessä samankaltainen kuin Helsinki että kiertuebusseja pidetään aina Oopperan (Kisahallin) parkissa. Saattaa olla että olin ensimmäinen herääjä. John ryömii omasta lokerostaan kohta myös. Hänelle seutu on tuttua ja ennen kuin kerkeen kysyä niin hän opastaa missä on lähin McDonalds jossa voi suorittaa aamupalan ja -toimet. Tuon samalla Johnille pari hampurilaista koska he will be stuck in this shitty bus for the whole fucking day. Jopi heräsi aamiaiselle mukaan ja anterokin juoksi meidät puistossa kiinni.

                              

Aamiaisen jälkeen laskettiin olevan vielä pari tuntia cross loadiin ni lähettiin tutkimaan pariisia sen verran. Jokin semmoinen Heurekan tyyppinen kompleksi löytyi tuosta melko läheltä ja siinä oli ostospaikkoja samassa. Scoretin sieltä puhtaat converset ni onpa hyvä nyt. Eiffelin antennille näyttäis olevan navin mukaan 8km joten jääköön se ensi kertaan. Yheltä kukkulalta minä sen näin siintävän horisontissa, eli nähty on nyt sekin. Kävin myös osallistumassa kiinalaisten mummojen Tai Ji -treeneihin tuolla puistossa ja sillä välin Antero kävi sössimässä jonkin puulaakifutismatsin.

12.30 pitäis olla pakettiauto x2 hakemassa kamoja trailerista ja shuttle x2 hakemassa ihmiset bussista. Ei se nyt menny ihan käsikirjoitetun aikataulun mukaan millään tavalla mutta noin kolmen tunnin päästä oltiin siirrytty se 5 km keskustaan keikkapaikalle. Siis suunnilleen sama aika meni tuohon viiteen kilsaan kuin mikä meni viime yönä ajellessa Belgiasta tänne. Minä oon aina luullut että kuubalaiset on maailman hitaimpia vässyköitä mutta ei ne ole. Kaikki tämä ylimääräinen sekoilu siis johtuu siitä että tähän kellonaikaan ei saa ajaa raskaalla kalustolla ytimeen sinne venuen huudeille.

                              

En tiedä onko tuo ihan vaan jokin ruuhka-ajan rajoitus vai luullaanko meidän olevan terroristejä vehkeidemme kanssa. Anyway, yöllä se bussi saa onneks tulla meidät hakemaan sieltä venuelta mutta eihän se tietenkään mahdu siihen baarin edessä olevalle kadulle joten kaikki kalusto työnnetään ylämäkeä 50 metriä vähän leveämmälle kadulle jonne bussi pääsee. Onneks huomenna pääsee takas Saksaan. Saksa on ihana maa, ei oo paska maa.

                                        

Konserttisali on vissiin tämän rundin pienin, väittäisin että vetää noin 500 henkeä. Itse konsertti on ollut loppuunmyyty jo aikoja sitten. Myös lava on kierroksen pienin ja kahden bändin sijoitteleminen siihen tuottaa pieniä vaikeuksia. Tällä ryhmällä ei tosin saada näistä asioista mitenkään riitaa eikä kiistelyä aikaan ja pian on kalusto esittelykunnossa. Soundcheckit menee perusnopeasti ja kerkesin vielä sen päälle käydä kävelemässä parin korttelin kierroksen Pariisissa. Taas näin Eiffelin tornin horisontissa mutta edelleen sinne olis liian monta kilometriä matkaa verrattuna käytettävissä olevaan aikaan.

Luolan auetessa pihalla on melko mehevä parijono, se menee tuonne nurkan taakse naapurikorttelin puolelle. Näköjään Ranskassa bailataan sunnuntaisinkin. Konsertti tuntui menevän taas hieman hienommin kuin edellinen, pelottava trendi on nyt tässä. Yleisössä on muutama goottimuija jotka pomppii tasajalkaa keikan alusta loppuun, kaikki biisit. Osaavat myös laulaa suurimman osan kertseistä. Ei ne kuitenkaan oo suomalaisia koska eivät ymmärrä lainkaan spiikeissä heille suomeksi kohdistettuja kysymyksiä eivätkä vittuilua. Maailma vaan on niin pieni. Yks henkilöautollinen tosifaneja oli ajellu 500km jostain tuolta Espanjan rajalta päin keikalle ja siinä kun kuvia otettiin ja autograafeja kirjoiteltiin ni kovin vilpittömästi he väittivät että tämä ilta oli heidän elämänsä paras ilta. Vittu, kato, tee työtä millä on tarkoitus!

Sali oli ihan helevetin kuuma ja tunkkainen. Oli pakko jättää setistä kaks biisiä veke. Beast in Black jätti myös ainakin yhden. Ei siellä olis happi riittäny kaikille. Sama homma oli pukuhuoneissa, vartin välein piti käydä ulkona hengittämässä.  Ranskassa saa tosin lain mukaan kusta kadulle ja sen kyllä haistaa tuolla ulkona myös. Ranskalaisille miinusta puitteista mutta plussaa fanaattisuudesta. Keikan jälkeen nautittiin vielä päivälliset yläkerran ravintolassa. Tarjolla oli oikein maukas bataattipyre sekä grillattu kananjalka. Nyt äkkiä lähetään pois tästä maasta. Tai siis niin äkkiä ku mahdollista. Orastavassa vesisateessa työnnellään ensin koko kalusto tuonne viereiseen kortteliin. Paitsi että reitti menee ylämäkeen niin se menee myös yksisuuntaista katua vastakarvaan. Onneksi on puolen tusinaa apukättä työntelemässä ni homma hoituu noin puolessa tunnissa. Poliisi tulee jo paikalle vittuilemaan kun bussi tukkii toisen kaistan. Kohtaus on aivan kuin Maanalaisesta armeijasta: Lissön ty me very cäörfyli, i will tell jyy this öynli väns. Helikoptör pilööt is hömösexyel. Nyt viimeinen päästään matkaan.

                               

Pienen ajelun jälkeen kohdattiin keskisuuri säikähdys kun moottoritiellä ollaan menossa tasaista huippunopeutta ja yhtäkkiä John ilmestyy loungeen kaljalle?!?! MITÄ VITTUA?!?! Kuka tätä bussia ohjaa? Vai onko tässä jokin saatanan autopilotti?!?! Paljastui että ryhmäämme liittyi ranskasta toinen kuski koska oletettu matka-aika Frankfurtiin on 10 tuntia ja sitä ei saa lain mukaan yksi kuski ajaa. Huhhuh, kylläpä säikäytti, heti kun pulssi laskee ni käyn nukkumaan.

Hane matkoilla, tammikuu 2019, day 6, Tel Aviv, Israel

Aamulla heräsin viideltä miettimään kuinka se kuppi pysyy juutalaisen päässä. Se kipa vai kippa vai mikä kippo se on? Kaljuillakin tyypeillä se pysyy pystysuorassa takaraivossa kiinni eikä sitä ole siis voitu mihinkään hiuksiin kiinnittää. Tuskin ne sitä liimaakaan päähän. Voisko siinä olla semmoinen imukuppi-ilmiö millä se pysyy? Sen tuotteenhan kuuluisi siis olla hermeettinen johon minä taas en usko. Jahka vaimo herää ni laitan sen googlettamaan. Tänään tarviis löytää rouvalle huivi koska ilman sitä se joutunee huomenna kivitetyksi Jerusalemissa. Minulle pitää myös löytää samasta syystä pitkähihainen paita ja lapaset jotta saadaan kaikki saatanalliset symbolit piiloon. Netti kertoo että sapatista huolimatta ostoskeskukset ja suurin osa kaupoista on tänään auki joten lähetäänpä ostelemaan nuo kyseiset artikkelit. Jenkkien lähetystön ovelta on muuten nyt hävinnyt se jono, olisko niin että sapattina ei saa hakea edes turvapaikkaa?

Vituiks meni heti kärkeen. Vain baarit ja ravintolat on auki. Tai siis niistäkin on auki vaan kaikki non-kosherit, eli toisaalta tänään voi saada suuremmalla todenäköisyydellä liharuokaa. Kaupoista on auki vain nuo supermarketit eli pienet ruokakaupat joissa ei paitoja ja huiveja ole. Haettuja tuotteita lähimmäks olis tarjolla sateenvarjoja, toisaalta paremminhan se sateenvarjo suojais kivitykseltä kuin yksikään huivi. Kuulemma isommat shopping centerit olis auki joten mennään kokeilemaan meitä lähinnä oleva Dingelisdongelis (Dizengoff Center).

Joo, keskus on auki mutta sisällä olevista liikkeistä auki on vain Mc Donalds. Paska arpa, tyhjä arpa. Palataan kotiin tekemään lisäsuunnitelmia. Söin muuten yks päivä tuossa hotellin alakerran McDonaldsissa aika tulisen hampurilaisen. Naamaa kirveli ja päänahkaa kutitti, mutta söin. Ei oo kotimaan mäksistä tullut moista vastaan. Tuommoinen ruoan tahallinen pilaaminen ja sillä leikkiminen pitäis rangaista vähintään kivityksellä, paskiaiset!

Respan juutalaiset sanoivat että Azrieli Center aukeis tänään heti kun sapatti loppuu, eli aurinko laskee, eli klo 18. Se on just se kolmen tornin yhdistelmä jossa kertaalleen tai kahdesti on jo käyty. Kyllä me lähetään se vielä kokeilemaan, pakkohan se on. Huivi ja paita täytyy saada. Loppuis nyt tämä saatanan sapatti, vielä kolme tuntia, on vaikeeta juutalaisen elämä. Joo ei auennut sielläkään kuin ruokapaikat. Onneks omalla rannalla yks turistimyymälä oli tajunnu markkinaraon ja avasi meille huivivalikoimansa. Nyt on henkilökohtainen varustus kunnossa mut vielä tarvitaan kulkuneuvo. Europcarin hinnasto yllätti positiivisesti, autonvuokraus on ensimmäinen halpa asia mihin Israelissa törmäsin. Pikkuinen Kia kauppakassi tai Toyota Nauris makselee 29€/vrk. Jos hävettää semmoisella ajella ni voi ottaa 5-ovisen ja päästöhuijatun VW Jetan hintaan 46€/vrk. Minä otin tuon jälkimmäisen (tai vastaavan). Jotkut saattavat muistaa kuinka minulle tapaa käydä näissä ”tai vastaava” -asioissa. Vähän niin kävi myös nyt. Isomoottorisen bensajetan sijaan tuli Huyndai Sonata Hybridi. Ihan upea peli se on, mutta en minä mielellään olisi halunnut Israelilaisten luontoa sähköauton suosimisella kuluttaa. Sori juutalaiset, ihan oikeesti.

Syöminen on meinannu tänään unohtua. Melkein meidän alakerrassa on Mike’s Place. Jenkkityylin liharuokapaikka, ei oo kosher. Erittäin hyvännäköinen menu tarjosi minulle Meat Lover's -pizzan tuplajuustolla ja rouvalle isoimman hampurilaisen mikä löytyi. Ruokajuomaksi colaa ja olutta. Alkoholit joka päivä klo 15-18 kaks yhen hinnalla. Erittäin hyvää ja maittavaa. Jos ja kun sulla alkaa Israelissa kosher tökkimään ni Mike’s Place on sinun valinta. Minua katsottiin hlökunnan toimesta kieroon kun en jaksanut enää juoda sitä toista ”kaks yhen hinnalla” -olutta. Sori. Nyt nukkumaan koska aamulla klo 08 on aikainen lähtö Jerusalemiin.

Paikallisuutisia: Kaks jenkkisotilasta on seriously injured syyrian rajalla. Se on semmoista se sotiminen, mitäs läksit sanoi annikki täksit.