3.3. La Maroquinerie, Paris FRA
Yöllä hippien nukkuessa on saavuttu Pariisiin jonkin lokaalin oopperan parkkiin. Pariisi tuntuu olevan siinä mielessä samankaltainen kuin Helsinki että kiertuebusseja pidetään aina Oopperan (Kisahallin) parkissa. Saattaa olla että olin ensimmäinen herääjä. John ryömii omasta lokerostaan kohta myös. Hänelle seutu on tuttua ja ennen kuin kerkeen kysyä niin hän opastaa missä on lähin McDonalds jossa voi suorittaa aamupalan ja -toimet. Tuon samalla Johnille pari hampurilaista koska he will be stuck in this shitty bus for the whole fucking day. Jopi heräsi aamiaiselle mukaan ja anterokin juoksi meidät puistossa kiinni.
Aamiaisen jälkeen laskettiin olevan vielä pari tuntia cross loadiin ni lähettiin tutkimaan pariisia sen verran. Jokin semmoinen Heurekan tyyppinen kompleksi löytyi tuosta melko läheltä ja siinä oli ostospaikkoja samassa. Scoretin sieltä puhtaat converset ni onpa hyvä nyt. Eiffelin antennille näyttäis olevan navin mukaan 8km joten jääköön se ensi kertaan. Yheltä kukkulalta minä sen näin siintävän horisontissa, eli nähty on nyt sekin. Kävin myös osallistumassa kiinalaisten mummojen Tai Ji -treeneihin tuolla puistossa ja sillä välin Antero kävi sössimässä jonkin puulaakifutismatsin.
Aamiaisen jälkeen laskettiin olevan vielä pari tuntia cross loadiin ni lähettiin tutkimaan pariisia sen verran. Jokin semmoinen Heurekan tyyppinen kompleksi löytyi tuosta melko läheltä ja siinä oli ostospaikkoja samassa. Scoretin sieltä puhtaat converset ni onpa hyvä nyt. Eiffelin antennille näyttäis olevan navin mukaan 8km joten jääköön se ensi kertaan. Yheltä kukkulalta minä sen näin siintävän horisontissa, eli nähty on nyt sekin. Kävin myös osallistumassa kiinalaisten mummojen Tai Ji -treeneihin tuolla puistossa ja sillä välin Antero kävi sössimässä jonkin puulaakifutismatsin.
12.30 pitäis olla pakettiauto x2 hakemassa kamoja trailerista ja shuttle x2 hakemassa ihmiset bussista. Ei se nyt menny ihan käsikirjoitetun aikataulun mukaan millään tavalla mutta noin kolmen tunnin päästä oltiin siirrytty se 5 km keskustaan keikkapaikalle. Siis suunnilleen sama aika meni tuohon viiteen kilsaan kuin mikä meni viime yönä ajellessa Belgiasta tänne. Minä oon aina luullut että kuubalaiset on maailman hitaimpia vässyköitä mutta ei ne ole. Kaikki tämä ylimääräinen sekoilu siis johtuu siitä että tähän kellonaikaan ei saa ajaa raskaalla kalustolla ytimeen sinne venuen huudeille.
En tiedä onko tuo ihan vaan jokin ruuhka-ajan rajoitus vai luullaanko meidän olevan terroristejä vehkeidemme kanssa. Anyway, yöllä se bussi saa onneks tulla meidät hakemaan sieltä venuelta mutta eihän se tietenkään mahdu siihen baarin edessä olevalle kadulle joten kaikki kalusto työnnetään ylämäkeä 50 metriä vähän leveämmälle kadulle jonne bussi pääsee. Onneks huomenna pääsee takas Saksaan. Saksa on ihana maa, ei oo paska maa.
Konserttisali on vissiin tämän rundin pienin, väittäisin että vetää noin 500 henkeä. Itse konsertti on ollut loppuunmyyty jo aikoja sitten. Myös lava on kierroksen pienin ja kahden bändin sijoitteleminen siihen tuottaa pieniä vaikeuksia. Tällä ryhmällä ei tosin saada näistä asioista mitenkään riitaa eikä kiistelyä aikaan ja pian on kalusto esittelykunnossa. Soundcheckit menee perusnopeasti ja kerkesin vielä sen päälle käydä kävelemässä parin korttelin kierroksen Pariisissa. Taas näin Eiffelin tornin horisontissa mutta edelleen sinne olis liian monta kilometriä matkaa verrattuna käytettävissä olevaan aikaan.
En tiedä onko tuo ihan vaan jokin ruuhka-ajan rajoitus vai luullaanko meidän olevan terroristejä vehkeidemme kanssa. Anyway, yöllä se bussi saa onneks tulla meidät hakemaan sieltä venuelta mutta eihän se tietenkään mahdu siihen baarin edessä olevalle kadulle joten kaikki kalusto työnnetään ylämäkeä 50 metriä vähän leveämmälle kadulle jonne bussi pääsee. Onneks huomenna pääsee takas Saksaan. Saksa on ihana maa, ei oo paska maa.
Konserttisali on vissiin tämän rundin pienin, väittäisin että vetää noin 500 henkeä. Itse konsertti on ollut loppuunmyyty jo aikoja sitten. Myös lava on kierroksen pienin ja kahden bändin sijoitteleminen siihen tuottaa pieniä vaikeuksia. Tällä ryhmällä ei tosin saada näistä asioista mitenkään riitaa eikä kiistelyä aikaan ja pian on kalusto esittelykunnossa. Soundcheckit menee perusnopeasti ja kerkesin vielä sen päälle käydä kävelemässä parin korttelin kierroksen Pariisissa. Taas näin Eiffelin tornin horisontissa mutta edelleen sinne olis liian monta kilometriä matkaa verrattuna käytettävissä olevaan aikaan.
Luolan auetessa pihalla on melko mehevä parijono, se menee tuonne nurkan taakse naapurikorttelin puolelle. Näköjään Ranskassa bailataan sunnuntaisinkin. Konsertti tuntui menevän taas hieman hienommin kuin edellinen, pelottava trendi on nyt tässä. Yleisössä on muutama goottimuija jotka pomppii tasajalkaa keikan alusta loppuun, kaikki biisit. Osaavat myös laulaa suurimman osan kertseistä. Ei ne kuitenkaan oo suomalaisia koska eivät ymmärrä lainkaan spiikeissä heille suomeksi kohdistettuja kysymyksiä eivätkä vittuilua. Maailma vaan on niin pieni. Yks henkilöautollinen tosifaneja oli ajellu 500km jostain tuolta Espanjan rajalta päin keikalle ja siinä kun kuvia otettiin ja autograafeja kirjoiteltiin ni kovin vilpittömästi he väittivät että tämä ilta oli heidän elämänsä paras ilta. Vittu, kato, tee työtä millä on tarkoitus!
Sali oli ihan helevetin kuuma ja tunkkainen. Oli pakko jättää setistä kaks biisiä veke. Beast in Black jätti myös ainakin yhden. Ei siellä olis happi riittäny kaikille. Sama homma oli pukuhuoneissa, vartin välein piti käydä ulkona hengittämässä. Ranskassa saa tosin lain mukaan kusta kadulle ja sen kyllä haistaa tuolla ulkona myös. Ranskalaisille miinusta puitteista mutta plussaa fanaattisuudesta. Keikan jälkeen nautittiin vielä päivälliset yläkerran ravintolassa. Tarjolla oli oikein maukas bataattipyre sekä grillattu kananjalka. Nyt äkkiä lähetään pois tästä maasta. Tai siis niin äkkiä ku mahdollista. Orastavassa vesisateessa työnnellään ensin koko kalusto tuonne viereiseen kortteliin. Paitsi että reitti menee ylämäkeen niin se menee myös yksisuuntaista katua vastakarvaan. Onneksi on puolen tusinaa apukättä työntelemässä ni homma hoituu noin puolessa tunnissa. Poliisi tulee jo paikalle vittuilemaan kun bussi tukkii toisen kaistan. Kohtaus on aivan kuin Maanalaisesta armeijasta: Lissön ty me very cäörfyli, i will tell jyy this öynli väns. Helikoptör pilööt is hömösexyel. Nyt viimeinen päästään matkaan.
Pienen ajelun jälkeen kohdattiin keskisuuri säikähdys kun moottoritiellä ollaan menossa tasaista huippunopeutta ja yhtäkkiä John ilmestyy loungeen kaljalle?!?! MITÄ VITTUA?!?! Kuka tätä bussia ohjaa? Vai onko tässä jokin saatanan autopilotti?!?! Paljastui että ryhmäämme liittyi ranskasta toinen kuski koska oletettu matka-aika Frankfurtiin on 10 tuntia ja sitä ei saa lain mukaan yksi kuski ajaa. Huhhuh, kylläpä säikäytti, heti kun pulssi laskee ni käyn nukkumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti