perjantai 22. maaliskuuta 2019

Hane matkoilla, maaliskuu 2019, day 3, Amsterdam, Hollanti

1.3. Melkweg, Amsterdam NED

Aijai kuinka oli mukava herätä Pöpin kainalosta. Pitkään yritettiin nukkua mutta mie heräsin ysiltä ja bobi kympiltä. Suihkussa käytiin vuorotellen kuin kunnon heterot ja sit lähetään norkoilemaan venuelle aamupalaa. Tällai valoisan aikaan kun katsoo tuota hotellia ni hitosti tässä on tuommoisia sateenkaarilippuja sisääkäynnin kupeessa. Ilmankos oli niin halpa ja parisängyllä.

                              

Venuella odottaa pettymys. Nimittäin suomessahan ei juurikaan tällaista asiaa ymmärretä kuin bändien hyvinvointi ja sen takia meidän kotimaisessa hospitality riderissa lukeekin että yhtyeen saapuessa paikalle olemme iloisia jos meille on voileipiä odottamassa, mut ei niitä ole pakko järjestää. No nythän me ei tehty mitään erillisiä ridereita näille keikoille vaan mentiin noilla samoilla ja näin ollen lokaali tilaaja oli päättänyt olla järjestämättä meille aamiaista venuelle kun ei oo kerran pakko. Kiertuemanagerimme Lars Hoffman (Contra Promotions) selitti tämän asian minulle heti ja pahoitteli sitä ja sanoi muuttavansa riderin niin että lopuilla keikoilla aamiainen on meillekin varmasti. Lars on hyvä jäbä, jos alkaisin tähän namedroppailemaan että minkäkokoisia yhtyeitä se on tour manageroinut ni ette uskoisi kuitenkaan joten en siihen ala. Lars on päällikkö, sekä käytännön asioissa että hengellisesti.

                              

No ei oo oikeesti iso asia tämä aamiaisen puuttuminen vaikka Lars siitä varmaan ainakin päiväunensa menetti. Me lähettiin Jopin ja Popin kanssa brunssille suomalaisia tuttuja tapaamaan. Nyt on nimittäin niin että meidän monitorimies Sammio on tullunna yllätyksellisesti parin motoristikollegan kanssa arvioimaan meidän illan suoritusta. Nyt on merkit ilmassa. Tapaaminen on sovittu tuohon kanaalien risteykseen erääseen perulaiseen ravintolaan. Siellä oli jo täys mylläkkä käynnissä. Suomalaisen kolmikon aamiainen on ollut ilmeisen nestemäinen ja alkoholirikas. Aloin lukemaan ruokalistaa enkä päässy vielä etusivun puoleen väliin kun perulainen juippi toi pöytään kolme isoo kolpakkoa olutta ja kolmet makkaraperunat ja tokaisee että anteeksi hitauteni mutta olen täällä ensimmäistä päivää töissä. Ajatustenluku on hollantilaisperulaisilla veressä. Savolaiset nyökyttelivät kolmeen ääneen hiljaisen hyväksynnän ja kilistivät tuoppejansa.

                                        

Täydellä mahalla on kuulemma mukavinta roudata. Kello on sillä mallilla että nyt jos yrittäis ni siinä vois onnistua. Tähän mennessä on aina käynyt niin että local crew on kerennyt jo homman hoitaa eikä muusikko oo kerenny laatikon kahvaan vielä kunnolla kiinni kertaakaan. Paikan päällä kerettiin vielä muutama laatikko työntämään sisään. Lars oli käyny sillä välin omilla rahoillaan meille kaupasta aamiaiset, tää oli sille vissiin vähän kunnia-asia. I <3 Lars!

                                       

Tää hökkeli on vitun iso ja tässä on erikokoisia saleja, olettaisin että me soitetaan toisiks isoimmassa. Kuten Amsterdamin kävijät tietävät ni täällä on näitä kanaaleja joka puolella ja tässä venuen pihassa kulkee yks. Bussi on pysäköity ehkä noin puolen metrin päähän siitä kanaalista ja eihän siinä mitään kaidetta ole. Kun tuolta bussin yläkerrasta tulee vauhdilla pihalle ni minä veikkaan että tänä iltana on ainakin 3 muusikkoo tuolla laguunissa ja niistä vähintään 66% on meijän pändistä. Tarina kertoo että ainakin Finntrollin pianisti Henkka on kävelly suoraan bussista tuonne kanavaan. Liekö totta, sitä tiedä ma en?

                              

Soundcheckin jälkeen kerkesin vähän kikkailemaan kaupungillakin. En oo aiemmin käyny Amsterdamissa muuten kuin lentokentällä autonhakureissulla. Oikein on mukavan näköistä seutua. En kyllä olis uskonu että se tötterö haisee ihan jokaisessa kadunkulmassa näin voimakkaasti, vaan haiskoon, ei tuo minua haittaa. Heti venuen vieressä on "Night Shop", näyteikkunan perusteella siellä myydään alusvaatteita sekä sänkyjen päätyjä erilaisilla lisäosilla. Kauppa aukee valitettavasti vasta illalla klo 22, olisin käyny vaimolle tuliaisiks vaikka uudet tyynyliinat. Olin aikatauluttanut solisteille DutchMetalManiacin haastiksen ja Bobbylle Metal Blastin juttutuokion, nyt täytyy lähteä vartioimaan että nämä sujuvat suunnitelman mukaan.

                              

Keikka meni helevetin hyvin. Omasta mielestä yhtye on päivä päivältä paremmassa iskussa. Se voipi olla että tässä pikkuhiljaa alkaa löytymään se yhteinen kieli ja sävel skandinaavin ja mannereurooppalaisen ihmisen välille:


Beast in Blackin jälkeen 00.00 alkoi samassa salissa jokin afrodiskon tapainen. Me jouduttiin luovuttamaan oma pukuhuoneemme niille DJ:lle. Niitä DJ:tä oli ainakin 20kpl ja kaikki olivat tummaihoisia. Pohjanmaalainen rumputeknikko käveli meidän pukuhuoneen ohi vilkaisten sisään, kääntyi takaisin ja totesi minulle hiljaa korvaan: Teillä on vieraita täällä? Vastasin että serkkuja tuli etelästä käymään. Ja sitten meitä kovasti nauratti. Puujalkahuumori on ollu täällä kivasti läsnä ihan päivittäin ja sehän se on parasta. Nyt laitetaan silmät kiinni, vaihdetaan valtioo ja siirrytään yön aikana Belgiaan. Heippa! 

1 kommentti: