maanantai 27. helmikuuta 2012

TK Poissa kotoa, Happytime, SLN.

24.2.2012 Perjantai. Happytime SLN. Viimeinen vääntö ennen taukoa. Mie lähen omalla autolla ja muut pakataan yhteiskuljetukseen. Otan mie Julma Jiin kyytiin ku se ymmärtää mersuin päälle. Syy tähän on se että liipasen huomenna itseni Punavuoreen rouvan helmoihin. Herra Speggelin otan aamulla kyytiin ja hylkään sen ensimmäiselle mahdolliselle rautatieasemalle josta on jokin yhteys Tampereelle. 

Savonlinna löytyi. Ei oo Savossa tämä, on Karjalassa. Venue löytyi, ihan jees paikka. Ruokana makkaraperunaa, noh, mulle kelpaa. Kuten kuvassa näkyy ni lautasella oli myös salaattia. Tai niin ainakin luulin. Siihen oli piirretty oliiveja ja ainakin kolmesti niitä yritin haarukoida vaikka inhoan moisia vielä enemmän kuin hillosipuleita. Paskoja keksintöjä molemmat. Muita paskoja keksintöjä ovat lehtipuhallin ja mattopiiska. Täysin hyödyttömiä, toimivat päinvastoin kuin niiden kuuluisi.

Guru-yhtiö oli tuonu hyvät stereot ja lamput paikalle. Yhden kertosäkeen mittainen soundcheck tehtiin ja alettiin juomaan. Kyllä, ihan rehellisesti alettiin kossua ja lonkeria tilsimään. Veden toisella puolella oli kylpylähotelli majoituksena. Siellä prosessinohjaaja ja valtava visionääri Tegelman sai jonkin kouristuksen käpäläänsä, sillä kramppas etujalka jotenkin kummasti vinoon, seinää potkimalla kuulemma helpotti. Aika hölmöltä se toimitus kyllä näytti, ja naapurihuoneeseemme myös kuulosti.

Keikalle oli tullut hyvin natiiveja, kai se oli melkein täynnä se disko. Pari entistä kuopiolaista tuttuakin löytyi. Pitkästä aikaa tapasin meidän ensimmäisen, vuonna 1984 perustetun heviyhtyeen rumpalin. Se oli ajautunut ihan rehellisin töihin, joillekin se sopii. Keikka meni jees ja sit vaihdettiin johonkin paikalliseen rokkibaariin jossa kuulemma nähtiin myöhemmin valomerkkikin.

Yöllä olin käyttäytynyt puhelimitse rouvaani kohtaan apinan lailla ja aamuisen saarnan tuloksena pitikin pohdiskella ottaako se mua enää vastaan vai lähenkö takas Kuopioon. Pääni sisällä oli kotvasen aikaa kauhia taistelu, Kuopioon vai Helsinkiin? Päätin että riskillä Punavuoreen, jos tulee tukkapöllyä tai turpaan ni ihan aiheesta tulee. Rydi kyytiin ja jätän sen Lahteen. Annapahan olla, eipä mennyt tämäkään kuin strömsöössä, nyt nimittäin Hanea koetellaan.

Vihantisalmen Nesteen pihassa oli semmonen ihan vitun salakavala monttu mihin autoni kosautin. Ihan saatanasti säikähettiin Rytkösen kanssa kumpikin. Amerikkalaisessa järjestelmässä olisin minä voinut sydänvikaisena haastaa sen huoltamon tapon yrityksestä miljoonakorvauksiin. Mutta ei tietenkään meillä Suomessa, sen on nämä urpilaiset ja guzeninat ja päiviräsäset saanet aikaan, vitun sosialistitantat, haistakee paska! Just kuulin radiosta Urpilaisen uusimman älynväläyksen, määräaikainen solidaarisuusvero yli 100000€ vuodessa hankkiville, MITÄ VITTUA? Jutta, haista vittu, kuulitko, HAISTA VITTU!

Takaisin asiaan. Vähän ennen Lahtee alkoi ihan yhtäkkiä kuulua kummallisia ääniä autosta eikä sillä uskaltanut oikein enää jatkaa. Nilkutettiin Lahen juna-asemalle ja hyljättiin mersu siihen. Rydi Tampereen ravintolavaunuun ja meikä vastaavaan Helsinkiin päin. Vakuutusyhtiö hoitakoon mersuun kuntoon ja Kuopioon, massimiehenä ja hurjuuspäissäni olin joskus semmoisenkin vakuutuksen ottanu. Ja koska en oo mekaanikko ni en viittiny näppejäni paskata tutkimalla mikä siinä olis saattanut vikana olla.

Ai että kun minä pääsen kohta kyljelleni rouvan kainaloon, ehkä, ni en minä siitä liikahda ennen maanantaita mihinkään. Ei loppujen lopuksi tullut tukkapöllyäkään tuhlaajapojalle, hyvät ruoat oli rouva Hanelle tehny ja tuoretta leipääkin leiponu omin kätösin. Se rakastaa minua, mie tiijän. Vähän tulee mieleen Bobbyn yltiöromantisoitu kotiinpaluu keikalta yleensä: Koirat uuniin, karjalanpaisti kainaloon ja sohvalle kahtomaan rapuohjelmaa digibotskilta. Elämältä kuulostaa sekin. Kuten aiemmin ilmoitin ni me pidetään nyt kaks kuukautta luovaa taukoo. Pee ja Tolsa lähtee perheineen Egyptiin ja kovasti uhkailivat säveltää levyllisen hittejä siellä. Herra Spektaakkeli vanhenee kolmekymppiseks tällä välin ja käyvät kuulemma Babtism-yhtyeellä jossain satanistikeikoilla Venäjällä. Antonion perhe saanee tällä välin uuden tenavan, ja mikäli Anteroa ja hänen libidoansa tunnen niin se kerkee vielä hedelmöittää rouvansa uudelleenkin. Ja jos hyvin käy niin niin seuraava raporttini on öljytty tequilalla ja se tuotetaan toiselta puolen maapollukkaa sombrero päässä ja kaktus persiissä.

Hola!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti