Hane matkoilla, lokakuu 2019, day 15, Larnaka, Kypros

Ma 28.10. Larnaka, Kypros

Viimeinen aamiainen. Lienee turha edes mainita mikä kansallisuus perseilee täällä aamiaisella entiseen tapaan, juu. Nyt on semmoinen projekti tässä että täytyy soitella lentoyhtiölle saisinko minä vielä mahtumaan yhen ison laukun ruumaan. Ennakkoon soiteltuna se on tavallisesti melko paljon huokeampaa kuin kentällä lisämatakatavaran lunastaminen. Minä itse liikun aina näillä lähialuelomilla pelkällä käsimatkatavaralaukulla, ja olisin kyllä pärjännyt nytkin mutta suvun naiset vähän innostui ostelemaan ja ne osteli myös yhen ylimääräisen laukun mikä minun nyt kuuluisi smugglata suomeen. Varmaan laittaneet huumeitakin laukun vuoriin että pääsevät eroon minusta. Käräyttävät heti lentokentällä. Minä vähän jo epäilin suomesta lähtiessä että tässä saattaa käydä näin ja kaivelin jo toimistoni laatikoista matkalaukkuvaakaa tuloksetta. Nyt se pitää kuitenkin käydä tuosta lähikaupasta ostamassa. Minä oon elämäni aikana ostanut ainakin 20 matkalaukkuvaakaa ja jossain ne on mulla kotona jemmassa kaikki. Voi sitä ilon päivää kun se jemma joskus löytyy.

Matkan tärkein osuus on vielä kuitenkin täysin hoitamatta ja meinasi unohtua tyystin. Nimittäin tissikorttien lähettäminen kahdelle ihmiselle joille ne perinteisesti aina lähetetään. Nykymaailmassa vaan on koko ajan vaikeampaa ja vaikeampaa löytää niitä tissikortteja. Tiijättehän niitä semmoisia perinteisiä rantalomakortteja. En oo varma että kieltääkö se nykyään jokin uskonto tuon erotiikan joka puolella vai onko tämä taas jotain feministien hössötystä. Onneks nyt jonkinlaiset ”aiheeseen” liittyvät kortit löytyi ja tuli tuokin homma hoidettua. Varmuuden vuoksi ostin niitä kortteja jemmaan 50kpl ni voi ottaa sit seuraavallekin matkalle niitä mukaan, ei kai sillä oon niin väliä minkä saaren tai valtion nimi siinä tissien vieressä lukee.

Tänään olis nyt viimein sen NW-supportrundin julkaisu klo 12 mut just siihen aikaan minä oon nousemassa lentokoneeseen, täytyy siis ajastella kaikki somet sun muut tiedotteet. Nyt pakkaudutaan Kia Stoniciin viimeisen kerran ja lähetään suhaamaan kohti Larnakan lentoasemaa, muistaakseni noin 60 kilsaa sinne olis. Stonic oli erittäin hyvä valinta koska tuo sukulaisten ostama extrakapsäkki mahtui peräaukkoon myös just ja just. Kenenkään ei tarvinnut ottaa yhtään laukkua syliinsä. Autoa vuokratessa se mummo teroitti mulle moneen kertaan että minun kannattaa palauttaa tankki mahdollisimman tyhjänä niin kokonaiskustannus tulee minulle huokeammaksi sillä keinoin. Minä kovasti ihmettelin koska oon vuokrannut autoja melko monessa maassa ja ihan ensimmäistä kertaa pyydetään toimimaan näin. Mummoissa piilee kuitenkin totuus eikä heitä yleensä ottaen ole sopivaa kyseenalaistaa. Näin toimitaan ja Stonicin ajotietokone sanoo petroolia olevan jäljellä 64 km matkaan. Tien varressä kyltti sanoo että lentokentälle olis 62 km. Tämä pitäis siis onnistua täysin buttoniin mutta takapenkin naisväki sanoo että nyt et saatana ala kuljailemaan vaan tankkaat jostain vähän lisää. Myöskään takapenkin naisväkeä ei toinna kyseenalaistaa, koskaan.

Puolimatkassa tankkasin kymmenisen litraa lisää ja kyllähän se vähän salaa vitutti lentokentällä kun se bensamittari näytti liki varttitankkia. No se vuokraamon juippihan alkoi mulle korottamaan ääntään että mitenkäs tässä on melkein tyhjä tankki, nämähän pitää aina palauttaa täydellä tankilla. Siinä vaiheessa Kartsa avasi suomalaisenglantilaisen sanaisen arkkunsa ja alkoi huutamaan keskisuureen ääneen että haista sinä saatanan paviaani perse kun se sinun mummos just käski palauttaa mahdollisimman tyhjällä tankilla. Onneks se ei kerreny ihan sivulauseen loppuun saakka johtuen siitä että me kaikki muut kolme keskeytettiin yhteen ääneen että NYT ET ALA HUUTAMAAN KUN TÄMÄ HOMMA ON TÄSSÄ IHAN HALLUSSA. Minä maksoin tyypille auton ja täyden tankillisen bensaa kuten hänen mummonsa kanssa oli sovittu. Videokuvasin vielä auton ympäriinsä etteivät ala minulta koskaan mitään seuraavan vuokraajan lommoja veloittamaan. Suosittelen teillekin että kun vuokraatte auton, oli se sitten suomessa tai intiassa, niin videokuvatkaa se ympäriinsä sekä ennen että jälkeen vuokrauksen. Ihan vaan varmuuden vuoksi.

Kentällä mun täytyy vielä hoitaa matkalippu sille ylimääräiselle laukulle. Sehän ei katsokaas aamulla puhelimessa onnistunutkaan enää kun nousuun oli alle 24h aikaa. Eikä oo ihan helppo projekti tämä täällä kentälläkään. Yheltä tiskiltä pitää se lippu ostaa ja sit lentoseman toiselle puolelle se pitää käydä huolintayhtiölle maksamassa ja sit taas täytyy erikseen käydä se kuitti näyttämässä siinä ekalla tiskillä. Voi yhen kerran, 2000-lukua kuitenkin eletään ja olis internetit ja kaikki tähän hommaan. Tässä viimeisellä tiskillä on jonkun edellisen asiakkaan passi unohtunu pöytään. Katotaanpa kenenkä, Jonne Järvelä, joo, tämä on sen Korpiklaanin laulajan passi. Mitenkähän se tässä, joo, tuollahan tuo menee jo perheensä kanssa kohti turvatarkastusta. JONNE, TUU HAKEMAAN PASSIS!!!!!

Hieman normaalia tiukemmat tarkastukset ja muut muodollisuudet tässä taas on koska ollaan menossa schengen-alueen ulkopuolelta sinne itseensä, mutta läpäisin kaikki testit ilman virhepisteitä. Tupakkakoppi löytyy mutta tuoksahtaa jo ulkopuolelle siihen malliin että käyn hoitamassa tupakka-asiani ihan normaalisti saniteettitiloissa. Keretään tässä vielä pienet kahvit nauttimaan aseman baarissa ja minäpä vielä tuplatsekkaan meilistä että tuon tunnin päästä tapahtuvan rundijulkaisun kaikki faktat on oikein ja homma muutenkin hallussa. Kappas, manageritoimistolta on tullut meili että siirretään julkaisua vielä ylihuomiseen niin saadaan siihen samaan tiedotteeseen vielä Amsterdamin tuplakeikka mukaan. Voi helevetin helevetti, minä oon jo ajastanu kaiken valmiiks. No ei kai siinä auta kun ajastellaan hommat uusiks ja näin tapahtuikin. Avasin vielä varmuudeks meilin kertaalleen ni nyt siellä oli uus viesti että myös Nightwishin julkaisut on ajastettu ja niidenkin managerit on jo lentokoneessa joten annetaan mennä homman julki kuitenkin tunnin päästä. No vittujen vittu, minä kerkesin jo deletoida ne kaikki, olis pitäny vaan ajastaa uusiks. VOI KULLI! Lähtis tuo konekin ihan näillä näppäimillä. Ei siinä auta, tehhään uudet postaukset ja copy/paste copy/paste ja toisella jalalla juostaan jo kohti lähtöporttia ja kainalossa on läppäri auki missä on postaukset kesken ja kyllä tämä elo näyttää taas just parhaillaan joltain huonolta komedialta.

No kyllä minä kerkesin kaikki tehdä kuitenkin. Viimeiset vielä koneessa. Nyt jännittää enää se että kun viiden tunnin päästä laskeudutaan ni minkälainen somemyrsky on oottamassa kun tiedotteessa onkin jokin fakta väärin tai jotain on kerrottu mikä piti olla vielä salaisuus jne jne. Aina sama homma. Toivotaan kuitenkin parasta.

Yhteenveto Kyproksesta. Ihan jees. Liharuoka lähtökohtaisesti hyvää. Oiva vaihtoehto Espanjalle tai Kreikalle. En kuitenkaan tuhlaisi aikaani siihen että menisin uusiks, aina mielummin jonnekin missä et oo ikinä ennen ollut. Tämä elämä on kuitenkin melko lyhyt, ja aika monella meistä jo loppusuoralla.

Hane matkoilla, lokakuu 2019, day 14, Agia Napa, Kypros

Su 27.10. Agia Napa, Kypros

Aamiaisella taas alkaa ottamaan ihan vitusti aivoon nuo itänaapurilaistemme tavat, voi vittu miten voi ihmiset olla apinoita ja kusipäitä. Kyllä taas wannabe-ökyt pilaa sinänsä muuten mukavan kansan maineen. Noille pitäis saada jokin maastapoistumiskielto siinä vaiheessa kun tietty tuloraja ylittyy. Tulispa talvisota. Eiku sehän hävittiin. Eipä tulis.

Se olis nyt viimeinen kokonainen päivä Kyproksessa käsillä. Matkan pääasiallinen tarkoitus on ollut saada aurinkoa noille sukulaisille ja siinä ollaan nähdäkseni onnistuttu melko hyvin. Varmistetaan tämä sillä että lähetään vielä tuonne Ayia Theklaan siksi aikaa kun aurinko paistaa. Jos satut olemaan Kyproksella jossain Agia Napan liepeille ni pistähän totena mekkoon tuo Ayia Thekla kun mietit mihin rannalle menis. Se on hyvin pikkuinen ranta eikä oo väenpaljoudesta haittaa. Johtunee siitä että sinne on joka paikasta kävellen vähän turhan pitkä matka ja ne viereiset hotellit on vasta valmistumassa. Siinä on kuitenki kaks pientä ja toimivaa ravintolaa/baaria joista saa täyden palvelun sekä juoma- että ruokapuolella. Hienot suihkut ja saniteettitilat on myös. Paa kalloos, Ayia Thekla on se.

Kävin vielä kerran siinä kappelilla ja aattelin että meen nyt ihan sisälle saakka. Siellä oli ihmisiä polvillaan palvomassa seinillä olevia ikoneja. Jotain he hymisivät siinä ohessa. En tijiä mitä ja millä kielellä. Olettaisin että pyytelivät jotain anteeks joltain. Voi voi. No toisaalta on niitä huonompiakin harrastuksia, esim heroiini ja hiihtäminen. Minun mielestäni saatte palvoa ja palvella ihan mitä ja ketä tahansa niin pitkään kun se ei vaikuta negatiivisesti minun elämääni. Sitten kun se alkaa siihen vaikuttamaan niin se ei ole ok minulle ja minä vastustan sitä. Onko selevä?

Aurinko meni pilveen klo 13 joten transporteeraan sukulaiset ostelemaan tuliaisia putiikkeihin. Ulkomailla pitää ottaa aurinkoa ja ostella tuliaisia ja juoda kaljaa. Itse livahdan hotelliin tekemään työksi kutsuttavia asioita ja toisella silmällä luen hieman urheilu-uutisia. Siellä puhutaan jotain Suomi-Kypros käsipallomaaottelusta. Yritän keksiä miksi se on urheilu-uutisissa, en keksi. Formulat on oikeeta urheilua ja kohta lähetään Kartsan kanssa jännittämään, ensin pitää laatia kuitenkin kisaan jokin betsi että saadaan vielä pikkuisen lisäjännitystä. Mie betsasin semmoisen H2H-triplan että tallikavereiden välisessä kisailussa Ferrarilla Vettel voittaa Leclercin, Red Bullilla Albon yllättää Verstappenin ja Alfa Romeolla Giovinacci nöyryyttää Räikkösen. Tuohon minä tällään jonkin ihan pienen rahan koska tätä nyt ei kerinny sen kummemmin analysoimaan, onpahan jotain lisäjännää kisaan. Pistetään nyt varovaiset 30€.

Mentiin hyvissä ajoin Kartsan kanssa Napa Stariin että on varmasti paikat kohillaan ja kylmät juomat pöydässä kun racing alkaa. Appi jo hieman hätääntyi kun kello on varttia vailla lähtö eikä vielä ensimmäistäkään formula-autoa ole ruudulla näkynyt. Minä tyynnyttelin häntä sillä että täällä päin se kisalähetys ei välttämättä ala puoltoista tuntia ennen starttia kuten suomessa, rauhoitu, kyllä ne sieltä tulee. Ja viittä vaille startin alkoi lähetys näkymäänkin ihan komeesti. Heti alussa Verstappen sähläsi ja kolaroi niin että joutui käymään varikolla ja tippui koko joukon viimeiseksi. Hyvä, tuo pari on siis jo himassa kun vaan Albonilla kestää auto loppuun saakka. Kahta muuta paria saa tässä jännittää koko ajan ja jännitykseen me otetaan välillä kaljaa ja välillä rommia, on tämä mukavaa hommaa. 10 kierrosta ennen maalia Kimiltä hajoo auto. Nyt minun kupongissa näyttäis siis olevan jo toinenkin pari oikein. Ferrarilla Vettel ajaa sijalla 2 ja Leclerc sijalla 4. Nyt kun tämä tilanne vaan kestäis loppuun saakka ni voitettais taas rahulia. Albonin auto tuntuu kyllä kestävän ja ainoa jännityksen aihe on että saako Leclerc Vettelin kiinni vai ei. Kierrokset vähenee koko ajan ja niin myös noiden välimatka. Onneks niiden välissä sijalla kolme kuitenkin on vielä esteenä appiukon naapurin poika Valtteri Bottas sieltä Lahen Villähteeltä. Mukavasti jännitytti ihan viimeiselle kierrokselle saakka ja loppujen lopuksi voitettiin 910€. Kivaa. Kahen viikon sisään oon täällä scorettanu jo yli 1800€ puhdasta voittoa. Ei sillä nyt vielä ihan kuukausiliksoille pääse mutta pientä ylimääräistä kivaa voipi vaikka vaimolle ostella niillä.

Voiton johdosta annamme itseillemme vielä luvan ottaa 1-3 Magnersia ja vasta sitten menemme vaimojemme vieriin nukkumaan. Aamulla täytyy alkaa pakkaamaan vehkeitä. Good Night.

Hane matkoilla, lokakuu 2019, day 13, Ayia Thekla, Kypros

La 26.10. Ayia Thekla, Kypros

Aurinkoista huomenta vaikka sen piti olla pilvinen kaikkien mahdollisten ennusteiden mukaan. Se ei haitanne ketään, varsinkaan noita sukulaisia. Aamiaisen jälkeen surautetaan taas autolla sinne Ayia Theklaan. Se tuntuu olevan mieleinen ranta. Kelpaa minullekin kun siinä on oikein mukava baari heti rannan kupeessa, voin tehä omia hommiani siinä, joku voisi niitä töiksikin kutsua. Käyn taas tutkimassa sen kappelin josko siellä olis vähemmän syntisiä paikalla ja uskaltaisin näin kurkistaa sinne sisällekin. Ei käy, on näköjään ihan jonoksi asti tunnustajia tänäänkin. Melko syntistä väkeä on kyprosilaiset.

Muistanette että meijän kylällä oli se huvipuisto. Ei, en ole minäkään sitä unohtanut. Kyllä on päivittäin ollu mielessä että maailmanpyörässä ja vuoristoradassa on käytävä. Nyt on siihen sopiva tilaisuus koska nuo muut jo kyllästyivät auringossa makaamiseen ja ei tässä nyt just oo mitään muutakaan aikataulutettua ohjelmaa. Ensin maailmanpyörä. Siihen lähinnä siks että sieltä korkealta vois nähdä jotain mikä on alempana jäänyt näkemättä. Vaimon minä sain siihen huijattua mukaan vaikka sillä oli semmoinen luulo että nämä kehitysvaiheessa olevien kansallisuuksien laitteet eivät muka olis turvallisia. Mitenkä usein ootte muka uutisista lukenu että ihmisiä olis tippunu huvipuistolaitteista? Ei läheskään joka kuukausi semmoista tapahdu, aivan turha pelko siis. Aurinko oli jo kerenny suunnilleen laskeutua ni ei sieltä oikein muuta näkynyt kuin valoja siellä ja täällä. Joku väitti että hyvällä kelillä näkyis valoja Egyptistä tai Israelista saakka mut en minä mielestäni niissä suunnissa mitään nähny.

Sitten se vuoristorata. Näyttää helevetin vauhdikkaalta ja nykyaikaiselta, siksipä se kiinnostaa. Ei näytä yhtään semmoiselta laholta paskalta kuten linnanmäellä, semmoiselta missä sattuu niveliin ja niskaan ja selkärankaan jokainen kurvi sekä töyssy. Ei, näyttäis että tässä on soljuvampi kyyti. Vaimo ja anoppi ilmoittivat heti että ei oo heidän vehje tämä. Kartsa taas on viimeisen päälle vauhtimies ja ilmoitti että kyllä hän lähtee mut pitää odottaa semmoinen vuoro että saadaan paalupaikka ensimmäisestä vaunusta. Heti seuraavaan lähtöön mentiin jonottamaan niin että päästään siihen ensimmäiseen vaunuun. Jotain lapsiperheitä siinä tuli kyselemään ja etuilemaan että kun lasten pitäis päästä sinne keulaan ni oisko mahdollista. Potkittiin ne siitä sivummalle ja sanottiin että tää on aikuisten miesten laji, menkää jonnekin hiekkalaatikoille niiden poikastenne kanssa leikkimään. Varmaan viis minuuttia istuttiin siinä ekassa kärryssä kun ne lastaili sillä aikaa koko junan täyteen. Kartsa yritti laitella jos vaikka minkälaista vitsiä mulle, sitä ihan selkeesti vähän jännitti. Ja jännitti kyllä kieltämättä itseäkin siinä vaiheessa kun ne viimein alkoi hinata junaa sinne ylös. Kohta ne päästää jarrut irti ja sit lähtee sano annikki tähtee. Ensimmäinen käännös oikealle aiheutti sen että G-voima yritti tyhjentää savet housun punttiin mutta seuraava vasen oli jo sitä luokkaa että piti suimistaa ihan oikeesti sulkijaa. Yli 70-kymppinen appi huutaa vieressä ilosta ja onnesta kuin pikkupoika. Hyvä että kelpaa. Ja kyllä itsellekin kelpas heti kun uskalsi vähän rentoutua. Aijai, olipa kunnon kyyti. Vehkeestä pois kävellessä menee askel vielä hieman vinoon ja kajuutassa huippaa. Kartsa haluis mennä uusiks, minä en. En ainakaan ihan heti perään. Anoppikin kieltää meiltä molemmilta uuden kierroksen. Se tietää että meillä ei oo kehojemme radikaalit synopsit ihan nuoruuden kunnoissa vaikka itse niin luulemme.

Nyt syömään koska ennen vuoristorataa ei uskallettu. Eikä oo ihan varmaa uskalletaanko just tällä sekunnillakaan mut eiköhän nuo sisäkalut oo jo rauhoittunu jahka saadaan tilaus pöytään. Mennään siihen Odiniin taas, se oli niin helevetin hyvä. Pasta carbonaraa tekis taas mieleni. Listalta löytyy vain spagetti carbonara ja periaatteessahan se on kyllä samaa tavaraa niin menköön nyt. Mutta pistäkääpä nyt kaikki kuitenkin muistiin että oikee carbonara tehhään aina vain ja ainoastaan penne-pastasta, ei ikinä mistään muusta. Jos on tiukka paikka ni sit vaikka ennemmin normaalista makaronista kuin spagetista. Siinä on nähkääs se tärkein pointti että kermat ja juustot ja munat tunkeutuvat myös sinne pastan reikään sisään, spagetin kanssa näin ei pääse tapahtumaan.

Appiukko on jo muutaman kerran hauskuuttanut sekä meitä että henkilökuntia tilauksillaan ja tämä ilta ei tee poikkeusta. Hän tilaa itselleen alkupalaksi pomppelmuusia ja hirmuisen säätelyn jälkeen saa kuitenkin rommikolan. Minä siihen kyselemään että mitteepä yritit kun hän oli jo ainakin kerran aiemminkin yrittänyt tällä reissulla samaa mutta silloin jäi minulta tämä selvittämättä. Hän on nuorempana reissannut maailmalla ihan jonniin verran ja jostain jätkien reissulta 80-luvulta oli jäänyt mieleen pomppelmuus mitä oli dogattu ehkä belgiassa tai ehkä hollannissa ja se oli ollu ihan helevetin hyvvee. Hän ei itekään ihan varmaks muistanut että oliko se jokin drinkki vai pirtelö vai mikä, mutta ilmeisen hyvää se on ollut jos vuonna 2019 Kyproksella tulee tilaus kuin apteekin hyllyltä ja sormi pystyssä kovaan ääneen: ”POMPPELMUUS!” Aika oli vissiin nyt kuitenkin ajanut pomppelmuusin ohi ja oli tyytyminen rommikolaan.

Se on lauantai-ilta ja formulat. Tai no aika-ajothan ne vasta tänään on mutta mulle ja Kartsalle se on tärkee homma. Pistettiin akat kotiin ja lähdettiin baariin juomaan kaljaa ja kyttäämään sporttia. Eikö kuulostanut melko miehekkäältä tuo edellinen lause. No joo, anoppi tais kyllä ite ehdottaa että jospa menisitte johonkin baariin katsomaan nuo formulanne. Mä näin tuossa pääkadun varrella aiemmin semmoisen baarin kuin Napa Star ja siellä oli seinillä vähän helevetin paljon telkkareita ja näyttöjä ja kaikista pukkas jotain sporttia, pääasiassa jalkapalloa. Huusin kadulta sille managerin oloiselle heppulille että näkyykö teillä formuloita. Se huus takaisin että ei ne täällä päin kiinnosta oikein ketään. Kysyin että alkaisko kiinnostamaan jos luvataan Kartsan kanssa dogata koko lähetyksen ajan ihan täysillä. Hän sanoi että tervetuloa, just alkaa formulalähetys tuosta meidän isoimmalta näytöltä.

No eihän me oikeesti vanhat miehet keretty siinä tunnin aikana ku ihan muutamat kaljat ja ehkäpä parit rommikolat imaista. Manageri oli kuitenkin sen verran tyytyväinen että kysyi tultaisko huomenna illalla katsomaan itse kisa jos hän järjestäis meille kunnon nojatuolit tuohon screenin eteen. Luvattiin mennä. Nyt äkkiä nukkumaan kun meinas nousta ihan huppuun nuo kisajuomat.

Hane matkoilla, lokakuu 2019, day 12, Agia Napa, Kypros

Pe 25.10. Agia Napa, Kypros

Huomenta! Taas näyttää kovin pilviseltä ja vuorilla iskee salamatkin. Nyt vois olla taas hyvä päivä tehdä jotain muuta kuin maata rannalla. Tai siis minähän en sitä oo oikein koskaan harrastanut mutta nuo muut kyllä. Yks homma mitä on pilviselle päivälle säästelty on patsaspuisto. Tuossa parin kilsan päässä semmoisessa hiekkarinteessä on Ayia Napa Sculpture Park ja itse asiassa siinä ihan kupeessa on myös kaktuspuisto. Minua kiinnostaa molemmat, ja kyllä muitakin kanssamatkustajia, oltiin nähty nuo jo aiemmin auton ikkunasta käsin.

Tässä on varmaan 4 tai 5 noin puolen kilometrin mittaista polkua eri korkeuksilla ja nää kaikki polut on koristeltu jostain ilmeisesti kalkkikivesta hakatuilla patsailla. Osa on helevetin hienoja ja toiset ihan paskoja. Toiset on tehny taiteilija ja toiset ”taiteilija”. Kaikissa on plakaatti jossa lukee tekijän nimi ja kansalaisuus. Äkkiä katseltuna tulee mieleen että täällä olis jokaisesta maailman kolkasta valittu yhden veistäjän teos, mutta taitaa joistain kolkista olla ehkä useampikin. Vähän myös haiskahtaa että jokin EU-rahoitus on ollut kivasti tässä läsnä. Yllättäen aurinkokin alkoi taas paistelemaan ja tässä rinteessähän alkaa olla jo aika helevetin kuuma. Lähetään takas hotellille, minä paan sukulaiset altaalle ja alan ite tekemään vähän töitä.

Työasioista isoin ja mahtavin on tänään tuon Nightwishin supportrundin julkaiseminen. Oliskohan siinä kaiken kaikkiaan vähän yli 20 keikkaa ympäri eurooppaa ja kaikki isoja jäähalleja ja jos taivaan merkit ei ihan vitusti muutu ni eiköhän NW myy loppuun nuo kaikki keikat. Päästään siis vetelemään isoille yleisöille ja nyt olis tarjottimella tilaisuus nostaa yhtyeen profiilia yks porras ylöspäin. Kyllä me aateltiin tuo tilaisuus ottaa tosissaan ja käyttää hyväksemme. Noiden edellisellä eurorundilla tais liikkua 15 rekkaa ja 5 bussia jos oikein muistan, enkä usko että tuo karavaanin koko on ainakaan pienenemään päin.

Se on tiedossa että meille tulee oma singledecker nightliner jossa meidän ryhmä matkustaa. Meitä lähtee 9 hengen ryhmä. Bändin lisäks Tegelman ääneen ja Jopi luonnollisesti valoihin. Tällä kertaa otetaan vielä Sammio mukaan hoitamaan lavapään asioita. Käsittääkseni meidän bussiin majoitetaan vielä molempien yhtyeiden merchandisestä vastaavan Kapanen Productionsin johtaja Kapanen, joka saattaa olla teille lukijoille tuttu jo meidän ekalta eurokierrokselta vuodelta 2011. Täytyykin ihan kaivaa tähän kuva hänestä eräältä aamulta hotellin portailla kun hän ei uskaltanut laittaa kenkiä jalkaan, olis kuulemma varmaan lähteny taas homma tanssiks. Ja juuri saamani tiedon mukaan tämä rundi julkaistaankin vasta maanantaina koska silloin saadaan siihen julkaisuun mukaan Amsterdamin lippulinkit myös. Tämä selevä.

Lähetään suvun kanssa syömään tuohon satamaan johonkin uuteen ravintolaan taas, niitä on siinä niin vitusti ettei niissä kaikissa keretä kuitenkaan syömään mut testataan nyt mahdollisimman monta. En muista mikä tämän ravintolan nimi on ja hyvä niin koska ruoka oli erittäin keskinkertaista ja palvelu myös. Tietty hyvä se olis muistaa ettei mee vahingossa uusiks sinne. Syömisen ohessa seurattiin kun kaks humalaista brittiapinaa oli vuokrannu semmoiset sähköiset kolmipyörät, niitä on täällä vähän vitusti joka puolella. Tutkin tuossa jo kerran aiemmin sellaista itsekin ja niissä oli melko tarkat ohjeet miten niillä saa rällätä ja miten ei. Kaikenlainen hyppyyttäminen ja varsinkin hiekkarannalla ajelu oli erityisesti kielletty. Edellämainitut asiat tietysti kiinnosti eritoten näitä englantilaisia paviaaneja ja ne kaatuili niillä vehkeillään siellä rannassa siihen malliin että varmasti tulee sanomista. Alkoholi puhui vahvasti tuossa tilanteessa.

Kotimatkalla nähtiin paljon kissoja. Niitä on täällä joka puolella mutta nyt nähtiin erityisen paljon ja kaikki olivat kovin nälkäisen oloisia. Vaimolla meni tunteisiin ja se kävi viereisestä kaupasta muovikassillisen kissanruokaa ja sit se siinä kadun varressa syötti koko kulmakunnan kissat kylläiseksi. Olipahan ainakin yksi keskivertoa parempi ilta niiden kissojen elämässä. Just ennen meijän hotellia oli semmoinen kolmipyörävuokraamo ja eikös nämä kaks idioottia tuu siihen palauttamaan niitä mopojaan kun ollaan siinä kohdilla. Toinen vielä kaatuu silmälleen silä vehkeellä siihen katukiveen oikein vuokraajan nähden. Molemmat vehkeet on ihan hiekassa ja mudassa ja tangot vääntyneinä jne jne. Helvetin tyytyväinen olo ja mielihyvä tuli minulle kuunnellessa sitä vuokranantajan ripitystä. Se uhkaili näitä paskiaisia poliisilla ja palokunnalla ja ainakin Kyproksen sekä Turkin armeijoilla ja allahin kostolla. Ihan vitun hyvä. Apinat poistuivat tilanteesta silminnähden noloina.

Kartsan kanssa otettiin vielä hotellilla yhet iltakaljat ja kytättiin läppäriltä formulaharjoitukset. GN.