sunnuntai 23. helmikuuta 2020

Hane matkoilla, lokakuu 2019, day 12, Agia Napa, Kypros

Pe 25.10. Agia Napa, Kypros

Huomenta! Taas näyttää kovin pilviseltä ja vuorilla iskee salamatkin. Nyt vois olla taas hyvä päivä tehdä jotain muuta kuin maata rannalla. Tai siis minähän en sitä oo oikein koskaan harrastanut mutta nuo muut kyllä. Yks homma mitä on pilviselle päivälle säästelty on patsaspuisto. Tuossa parin kilsan päässä semmoisessa hiekkarinteessä on Ayia Napa Sculpture Park ja itse asiassa siinä ihan kupeessa on myös kaktuspuisto. Minua kiinnostaa molemmat, ja kyllä muitakin kanssamatkustajia, oltiin nähty nuo jo aiemmin auton ikkunasta käsin.


Tässä on varmaan 4 tai 5 noin puolen kilometrin mittaista polkua eri korkeuksilla ja nää kaikki polut on koristeltu jostain ilmeisesti kalkkikivesta hakatuilla patsailla. Osa on helevetin hienoja ja toiset ihan paskoja. Toiset on tehny taiteilija ja toiset ”taiteilija”. Kaikissa on plakaatti jossa lukee tekijän nimi ja kansalaisuus. Äkkiä katseltuna tulee mieleen että täällä olis jokaisesta maailman kolkasta valittu yhden veistäjän teos, mutta taitaa joistain kolkista olla ehkä useampikin. Vähän myös haiskahtaa että jokin EU-rahoitus on ollut kivasti tässä läsnä. Yllättäen aurinkokin alkoi taas paistelemaan ja tässä rinteessähän alkaa olla jo aika helevetin kuuma. Lähetään takas hotellille, minä paan sukulaiset altaalle ja alan ite tekemään vähän töitä.


Työasioista isoin ja mahtavin on tänään tuon Nightwishin supportrundin julkaiseminen. Oliskohan siinä kaiken kaikkiaan vähän yli 20 keikkaa ympäri eurooppaa ja kaikki isoja jäähalleja ja jos taivaan merkit ei ihan vitusti muutu ni eiköhän NW myy loppuun nuo kaikki keikat. Päästään siis vetelemään isoille yleisöille ja nyt olis tarjottimella tilaisuus nostaa yhtyeen profiilia yks porras ylöspäin. Kyllä me aateltiin tuo tilaisuus ottaa tosissaan ja käyttää hyväksemme. Noiden edellisellä eurorundilla tais liikkua 15 rekkaa ja 5 bussia jos oikein muistan, enkä usko että tuo karavaanin koko on ainakaan pienenemään päin.


Se on tiedossa että meille tulee oma singledecker nightliner jossa meidän ryhmä matkustaa. Meitä lähtee 9 hengen ryhmä. Bändin lisäks Tegelman ääneen ja Jopi luonnollisesti valoihin. Tällä kertaa otetaan vielä Sammio mukaan hoitamaan lavapään asioita. Käsittääkseni meidän bussiin majoitetaan vielä molempien yhtyeiden merchandisestä vastaavan Kapanen Productionsin johtaja Kapanen, joka saattaa olla teille lukijoille tuttu jo meidän ekalta eurokierrokselta vuodelta 2011. Täytyykin ihan kaivaa tähän kuva hänestä eräältä aamulta hotellin portailla kun hän ei uskaltanut laittaa kenkiä jalkaan, olis kuulemma varmaan lähteny taas homma tanssiks. Ja juuri saamani tiedon mukaan tämä rundi julkaistaankin vasta maanantaina koska silloin saadaan siihen julkaisuun mukaan Amsterdamin lippulinkit myös. Tämä selevä.


Lähetään suvun kanssa syömään tuohon satamaan johonkin uuteen ravintolaan taas, niitä on siinä niin vitusti ettei niissä kaikissa keretä kuitenkaan syömään mut testataan nyt mahdollisimman monta. En muista mikä tämän ravintolan nimi on ja hyvä niin koska ruoka oli erittäin keskinkertaista ja palvelu myös. Tietty hyvä se olis muistaa ettei mee vahingossa uusiks sinne. Syömisen ohessa seurattiin kun kaks humalaista brittiapinaa oli vuokrannu semmoiset sähköiset kolmipyörät, niitä on täällä vähän vitusti joka puolella. Tutkin tuossa jo kerran aiemmin sellaista itsekin ja niissä oli melko tarkat ohjeet miten niillä saa rällätä ja miten ei. Kaikenlainen hyppyyttäminen ja varsinkin hiekkarannalla ajelu oli erityisesti kielletty. Edellämainitut asiat tietysti kiinnosti eritoten näitä englantilaisia paviaaneja ja ne kaatuili niillä vehkeillään siellä rannassa siihen malliin että varmasti tulee sanomista. Alkoholi puhui vahvasti tuossa tilanteessa.


Kotimatkalla nähtiin paljon kissoja. Niitä on täällä joka puolella mutta nyt nähtiin erityisen paljon ja kaikki olivat kovin nälkäisen oloisia. Vaimolla meni tunteisiin ja se kävi viereisestä kaupasta muovikassillisen kissanruokaa ja sit se siinä kadun varressa syötti koko kulmakunnan kissat kylläiseksi. Olipahan ainakin yksi keskivertoa parempi ilta niiden kissojen elämässä. Just ennen meijän hotellia oli semmoinen kolmipyörävuokraamo ja eikös nämä kaks idioottia tuu siihen palauttamaan niitä mopojaan kun ollaan siinä kohdilla. Toinen vielä kaatuu silmälleen silä vehkeellä siihen katukiveen oikein vuokraajan nähden. Molemmat vehkeet on ihan hiekassa ja mudassa ja tangot vääntyneinä jne jne. Helvetin tyytyväinen olo ja mielihyvä tuli minulle kuunnellessa sitä vuokranantajan ripitystä. Se uhkaili näitä paskiaisia poliisilla ja palokunnalla ja ainakin Kyproksen sekä Turkin armeijoilla ja allahin kostolla. Ihan vitun hyvä. Apinat poistuivat tilanteesta silminnähden noloina.


Kartsan kanssa otettiin vielä hotellilla yhet iltakaljat ja kytättiin läppäriltä formulaharjoitukset. GN.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti