Kuulumisia intiimialueelta.
Muutin Helsinkiin mutta ette te minusta pääse. Meinasin seuraavat kymmenen vuotta järjestää teille sen Henry's Pubin ohjelmaa. Täällä järjestelen LeBonkin ohjelmaa, olen siis käytännössä nykyään järjestelijä mutta virallisesti 2 x ohjelmapäällikkö. Mukava on järjestellä kun saa vihdoin keskittyä täysin siihen omaan vahvimpaan osaamiseensa. Joku olis käyttänyt sanaa mukavuusalue, mutta minä en. Se on huono sana. Se kuulostaa perverssiltä tai vähintään kaksimieliseltä, vähän niin kuin kahvakuula. Älkää käyttäkö sitäkään, ainakaan sanana.
Mieli on luottavainen koska entistä postiani Kuopioon jäi hoitamaan nuori, nälkäinen ja fiksu kaveri. Vähän on kieltämättä haikea mieli lähteä tuommoselta tontilta vapaaehtoisesti kymmenen vuoden jälkeen mutta iso kivi ja vastuu putosi sydämeltä. Ajat muuttuvat ja niin pitää muuttua organisaatioiden ja meidänkin. Joku käyttäisi tässä minun kohdallani termiä downshiftaus, mutta minä en. Ihan typerä sana on sekin.
Joku viisas käski tutkia sitten siellä Helsingissä kuinka ihmiset hötkyilee ja mikään ei ole hyvin. Asiakaspalvelukin on joka paikassa kuulemma pelkkää viisastelua tai ainakin lähtökohtaisesti kylmää. Luuletko että en oo tämän suomineidon lokeroita kolunnut jo useampaan kertaan? Olen, ja tuo sinun väitteesi on silkkaa paskaa.
Aikoinaan jo Danny yritti pönkittää tätä ajatusta suomalaisiin mieliin kappaleellaan Kuusamoon. Ainakin minä olin siinä hyvässä uskossa että biisi oli suomalainen ja suosittelinkin sitä ranskalaiselle työkaverilleni Henkassa. Kuuntelehan tätä, tässä iskostuu hienosti kotimainen mielenlaatu ja synkkyys, näin sinunkin kuuluu nyt ajatella, maassa maan tavalla. Pelkää mollia ja totta ihan kaikki, tätä se kuule meillä täällä Suomessa on? No ei oo, eikä se biisikään ole Dannyn, silkkaa kusetusta kaikki. Tuon kappaleen alkuperäinen esittäjä on italialainen yhtye Albatros ja sen biisin nimi on Africa. Löydätte sen youtubesta ihan videon kera.
Minä oon käyny Afrikassa, Kuusamossa ja Helsingissä. Voin kertoa että näistä synkintä oli Afrikassa ja vähiten synkintä Helsingissä. Kuusamo jää mielestäni siihen välimaastoon, mutta ehkä hieman kallelleen Afrikkaan päin. Tähän mennessä oon Helsingissä saanut pelkästään hyvää ja ystävällistä kohtelua ravintoloissa, Ikeassa, Apple-kaupassa ja asunnonvälittäjiltä. Huonoa asennoitumista en ole havainnut vielä missään. Rappukäytävässäkin tuntemattomat tervehtivät ja toivottavat tervetulleeksi taloyhtiöön. Kuopiossa kokemukseni mukaan aletaan tuossa tilanteessa etsimään kyyläämisen aiheita ja kyyläämään. Kuinkahan huonosti asiat ovat kuusamolaisissa ja afrikkalaisissa rappukäytävissä?
Hannu Voutilainen
Kirjoittaja soittaa Turmion Kätilöissä ja on LeBonkin sekä Henry's Pubin ohjelmapäällikkö
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti