9.10.2011 Sunnuntai. Ihan kohta ollaan Itävallan puolella. Nää tunturit vaan kasvaa ja mitäpä lottoisit, hiveleekö savolaispojan silmää? Tuntuu että ylämäkiä on paljon enemmän ku alamäkiä, pitäisköhän alkaa joutessaan ihan laskemaan? Mikä lie tilastollinen totuus? Jospa mie en mieti tuota enempää.
On muuten pikkuse krapula, ihan isolla ärrällä. Otettiin illan kähmyrässä tsekkiläinen diskoteekki nimittäin aivan totalitäärisesti haltuun. Noin 150 kiloinen pilottimme suoritti ilman paitaa semmoset kosiotanssit siellä että itäinen eurooppa puhunee siitä pitkään. Puolet asiakkaista poistui peläten koteihinsa ja loput aplodeerasivat seisailtaan. Kaikin puolin positiivisen hullu meininki, sekä keikalla että sen jälkeen. Mitään ei jäänyt arvailun varaan, paitsi se että minkä takia Rytkösen alushousut löytyi Tägtgrenin akustisesta? Kyllä tsekkeihin on päästävä uudestaan keikalle ja pian. Muille oli eilen jaossa vain hopeamitaleja.
Niin, sunnuntai-illan ratoksi olis nyt tarjolla keikka Wienissä, sikäli että saadaan jostain takarenkaaseen ilmaa. Jos teistä jollain on pienyrittäjyys mielessä ni huoltoasemalle olis tilausta ainakin tällä pätkällä. Tahi jos ossaat tehä sitä tasaista asfalttia ni olis hommaa. Autosta karisee osat nimittäin sillä vauhdilla että jouduttaneen ostamaan tää koko vehe omaks kahen viikon päästä. Seuraavana tielle tipahtaa todennäköisimmin kaasupullo telineineen.
Tuo navigaattorissa asuva Lailaksi ristitty rouva taitaa niin ikään olla vielä kännissä. Tasan seittemän kilometrin välein se sanoo achtung, eikä yhtään mitään muuta. Me ei ymmärretä häntä ja se lienee molemminpuolista. Toinen rouva minkä tekoja mie en ymmärrä asuu Punavuoressa. Sen verran eroottista multimediaa ropsahti just puhelimeen että joutunen huomenna välipäivän kunniaksi lentämään Helsinkiin. Herra siunaa!
Koskapa tämä kierros näyttää sisältävän yhteensä 4500km istumista ni aateltiin tehä jotain hyödyllistäkin sinä aikana. Näin ollen seuraavan kätilölevyn nimi juuri päätettiin. Teille sitä en kerro, mutta sen kerron että uutiskynnys sillä nimellä ylitetään vielä kirkkaammin kuin edellisellä. Heh. Nokkelimmat voivat tästä päätellä myös sen että ei me vielä lopetetakaan tätä touhua. Oon tää sen verran mukavaa.
Kuutisensataa wieniläistä hippiä pisti sunnuntaitanssiks ja
me lyötiin tahtia. Hyvä keikka kai se oli. Jos jotain olis saanu toivoo ni pienemmän päänsäryn, pakko oli hieman rajoittaa siksi hevimanööverejä. Nyt tässä taas ollaan siinä tilanteessa että alkaisko juhlimaan vai meniskö köllölleen. Jos jälkimmäinen vaihtoehto tulee valituksi ni vois pitää kunnon kulttuuripäivän huomenna ja tutustua kaupunkiin. Vittu mitä haaveilua, ei onnistu varmaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti