TK poissa kotoa, Rockfabrik Ludwigsburg GER

16.10.2011 Sunnuntai. Pyhäpäivän keikkapaikkana on Rockfabrik saksalaisessa Ludwigsburgin kaupungissa. On synkkä ja myrskyinen yö. Alzhymer nielee asfalttia taas. Ruotsalaisten kuskin suosittelemana valittiin 70 kilsaa pitempi reitti mutta sen pitäis olla nopeampi. 525km siis olis taitettavana.

Tuomas oli tänään silmin nähden onnellinen, kun sai Ullansa viimein puhelimitse kiinni. Hane oottaa myös kovasti ens viikkoo että pääsee rouvansa huomaan Punavuoreen. Ei sillä etteikö täällä olis lystiä, kyllä muuten on. Täys bussillinen uusia ystäviä on hanella ja kumppaneilla. Sekä Engel että Pain teknikoineen ovat ihan loistavaa porukkaa kaikki, kellään ei oo mitään kiukuttelua ollut. Ei paljon parempia kavereita olis tälle matkalle voinut toivoakaan. Hyvillä mielin köllöttää hane Alzhymerin yläpunkassa, vetäisee uninapin huuleen, makuupussin vetoketjun kii ja toivoo heräävänsä 8 tunnin päästä Saksassa. Krooh & pyyh.

Herätys baijerilaisen Burger Kingin pihalta ja aamiaiseksi Extra Long Chili Cheese. Laila K oli vaatinut yöllä Kapasta pysähtymään vedoten liukkauteen. Tottahan se oli ollut, pakkasta liki 15 astetta ja tie jäässä, ei pitänyt Alzhymerin kesätassu enää. Ja just aamulla vielä otettiin aurinkoo ilman paitaa?!?! 300km jäljellä joten aletaas tyrkkimään taas. Olin viime yönä kuulemma hivellyt varpaillani Kapasen takareisiä, se oli vaan laittanu silmät kiinni ja ajatellu että meneepä tuo näinkin. Saattaa joutua kuulemma laittamaan illalla Bugatit jalkaan.

Hemmotteluaspekti nostettiin taas pöydälle ja niinpä hane varas netistä neljä ykköstä ens yölle. Ei ollu hotelli ihan kävelymatkan päässä eikä intialainen taksikuskikaan tiennyt paikkaa ihan heti, sit kun sinne Kapasen kanssa päästiin ni sehän oli kiinni koko paska ja marokkolainen non-hetero tuli kotoa käsin respaan jakamaan meille avaimia. Jossain tuolla Stuttgartin teollisuusalueella se oli, jännä nähä kuin sinne illalla päästään, mut halpa se oli vaikka ei taas mentäiskään.

Keikka on jo klo 20, mikä on hyvä että pääsee ajoissa nukkumaan. Ensimmäinen Smirnoff Ice, jonka aivan vaan lääkkeeks just otin, maistui tosin pelottavan hyvältä. Joku Metal Hammerin toimittaja tuli pariks päiväks mukaan tähän kulkueeseen, yritetään saada sille jotain kirjoittamisen aihetta. Ja Nuclear Blastilta on kuulemma tulossa tosi tärkeitä ihmisiä katsomaan keikkaa. Eiköhän niillä mee Heineken väärään henkeen ihan normisuorituksella eli ei paineita siitäkään. Kapanen oli käyny suihkussa ja vaihtanu verkkarit farmarihousuun. Ja arvatkaa mitkä kengät sillä on parhaillaan jalassa? Kyllä, Bugatit. Outo sunnuntai saattaa tulla tästä(kin), nimittäin Kapanen otti tuon Metal Hammer-toimittajan saman tien haltuun.

Ja kylläpä toimittajalta leuka loksahtikin, seuraavasta Metal Hammerista votte lukea ihan kuvien kera. Rytkönen hauskuutti natiiveja steariinihommilla, muutaman kynttilällisen joi sitä ja loppuihin uitti tietysti munansa, ihan normaali baijerilainen pyhäehtoo siis. Iso yleisö oli ja hyvä keikka, itsestä tuntui että ihan kiertueen parhaita ehkä.

Huomenna siis maanantai ja välipäivä. Ei tiedetä vielä viettäiskö tuon Saksassa vai Ranskassa, kun ei tiedä vielä tästäkään illasta että juhlisko vai lähtiskö nukkumaan. Vaikeita asioita.