torstai 4. lokakuuta 2012

TK poissa kotoa, Henry's Pub TRE

Perjantai 7.9.2012 Henry's Pub TRE. Hane täältä naimisista, moi! Siinä se vaan kuukausi vierähti ja nyt olen ankkuroituneena avioliiton auvoisessa satamassa. Mukavaa ja leppoisaa täällä on vaikkakin se omituiselta vielä tuntuu. Raaka Peen häät tanssittiin myös pois kuleksimasta ja menihän se tuo meidän entinen valomies Piispa Eerik myös avioon. Yhteiset polttarit juotiin Eerikin ja kumppaneiden kanssa tuolla Mikkelin takana metsikössä. Nyt koittakoon arki, eli keikalle se vaan on lähettävä.

Eilenhän meillä piti olla isompi show tuolla Tampere Areenalla. Opiskelijat olivat saaneet äänestää bileisiinsä mieleiset yhtyeet ja ykköspaikka meni meille. Toiseksi olivat äänestäneet Jukka Poikan. Noh, ei menny tämä kuten strömsöön kiertue. Sen Areenan omistaja on myös Nokia Mission päällikkö ja hän oli tutustunut tuotantoomme ja todennut sen epäjumalalliseksi kieltäen esiintymisemme heidän jumalallisten seiniensä sisäpuolella. Sinänsä pikkusen outoa koska me tehtiin jo puoli vuotta sitten heille kirjallinen selvitys esiintymisen ja kappaleiden sisällöstä. Tämän selvityksen he silloin hyväksyivät ja toivottivat medät tervetulleeksi. Samapa tuo, harmittaa ainoastaan niiden tuhansien ihmisten puolesta jotka meitä sinne äänesti.  

Vähän niinku äkkikorvauksena järjestettiin nopeasti sit tälle illalle keikka samaan kaupunkiin Henry's Pubiin. Äkkisistään mietittynä taitaa olla meidän koko historian pienin paikka ja pienin lava tiedossa, muuta meillä tämä otetaan vain haasteena. Mulla oli alkuviikko lomaa ja toipumista naimisesta joten suuntasin paikalle Helsingistä päin. Rydin kanssa kerettiin pienet kebabit nauttia ennenku Kuopion osasto saapui. Ääni tarkastettiin hyväksi ja valomies laittoi yhen töpselin seinään. Keikan jälkeen kun se vaan muistaa ottaa sen töpselin irti ni on hoitanut päivätyönsä täydellisesti ja on palkkansa väärti. Jouni on kunnon mies, vähän niinku Ukko Nooa.  

Taas oli nälkä ja ruoansulatuskoneisto halusi pastaa. Lähettiin Jopin kanssa etsimään Italialaistyylistä ravintolaa todeten kuitenkin että täynnä olivat kaikki. No mie muistin että onhan täällä Dennis. Kuten olen aiemmin maininnut niin Suomen paras pizza on nimeltään Troija ja sen valmistaa Dennis Bulevardilla. Maailman paras pizza taas löytyy Little Italyn kaupunginosasta New Yorkissa. Mutta siis tämä Troija, saanko luetella täytteet, kiitos. Jauhelihaa, salamia, kinkkua, maustekurkkua, herkkusieniä ja kananmuna. Se on miesten pizza. Pohja on paperinohut ja sitkeä kuten sen kuuluu pizzassa olla. Vitunko takia niissä pakastepizzamainoksissa telkkarissa mainostetaan rapeaa pohjaa ku juuri sellainen sen ei pidä missään tapauksessa olla? Hyvältä näytti hetkisen aikaa kunnes hoksasin että Tampereen Dennisin menusta puuttuu juuri tuo Troija. MITÄ VITTUUU?!?! Syötiin sitten jotkin ihan paskat kanapastat ja pantiin paikka boikottiin, pankaa tekin. Siis Tampereella, ei Helsingissä eikä Turussa.  


Keikalle mars, se oli loppuunmyyty jo ennakkoon, ei yllättänyt. Hirmuisen mukava meininki ja vauhti oli. Nyt kun voi taas öljytä esiintymistään muutamalla lonkerilla ni kyllä se vaan luonnollisemmalta disko tuntuu silloin. Lonkeripäissään taas olin unohtanut tuoreelle aviovaimolleni raportoida liikkeistäni ja noottiahan siitä Hanelle rapsahti. Sori. Pikkuse opettelua meinaa tämä avioliitossa oleminen olla mulle alkuun, mut kyllä vanhakin Hane uusia asioita vielä oppii. Kesken keikan yritti tytöt eturivissä tissejään esitellä ni piti ihan ääneen niitä komentaa että paidat päälle, täällä ollaan aviomiehiä lavalla miltei kaikki eikä meitä vaan kiinnosta!  

Keikan jälkeen alkoi sitten älytön puiminen ja toistemme kehuminen takahuoneessa. Tähän kehumiseen osallistui myös baarin hlökunta, olivathan nuo pitkäaikaisia tuttuja ja mun työkavereita kaikki. Mutta siinä vaiheessa piti ihan simmuja hieraista kun backstagelle vyöryi elävä legenda, rillaajien rillaaja, maailmanmestari Timo Jutila. Pari tonicia oli Juti jo pohjalle ottanu tai sitten sillä oli taas tulehtunu nilkka. Kovasti se oli keikasta tykännyt ja hirveesti otettiin kaverikuvia, vähän sama efekti kun Kuopion Henkan takahuoneessa Johanna Tukiaisen kanssa pari vuotta sitten. Juti-Tuksu? Siinäpä olis hieno pariskunta medialle pyöriteltäväks? No ei saatana, Juti on sentään hieno mies. Jossain vaiheessa se totesi syvällä Tampereen aksentilla että "tää votosessio on tosi huanosti orkanisoitu?"  

Hyvässä seurassa aika riensi siivillä ja pilkku oli tosiasia. Nyt vauhdilla hotelliin pötkölleen, siihen samaan hedelmähotelliin jossa taannoin todettiin järjestelmällistä ihmiskauppaa ja prostituutiota kerroksessa 6. Aamulla lähetään livakasti liikkeelle sillä soundcheck Turun Messukeskuksessa on jo keskellä päivää ja illan agendana on erotiikka. Mitähän huomenna sattuu? Son moro nääs!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti