TK matkustaa: Technodiktatour pt 2, JKL-TRE-KUO

13.2.2014 Lutakko, JKL. Nyt kun tässä asutaan vähän eri puolilla maata ja kuljettajakin elää Lahessa (ei Lahdessa) niin tässä tulee vähän ylimääräisiä logistisia järjestelyjä aina lähdön hetkellä. Bussi nimittäin viettää koko kevään Kuopiossa, tai siis sen ajan kun emme ulkoiluta sitä keikoilla. Tällä kertaa Jyväskylään koontuminen tapahtui siten että aamukuudelta mie ajelin mersulla Lahteen. Herätys ei ihan homona miellyttänyt kun edellisenäkin aamuna piti lähtee kuudelta ajelemaan, muille asioille ja Imatralle. Otin Arskan kyytiin ja ysin maissa oltiin Jyväskylässä. Mie jäin sinne Ale Pupiin tekemään läppärillä töitä ja ehkä saatoin toisella silmällä seurata hieman jääkiekkopeliä. Ehkä otin yhen kaljankin. Arska otti minun auton ja siihen kyytiin Tegelmanin joka on myös meidän henkilöstöä mutta lainassa Sonata Atriassa ja ne taas oli edellisenä iltana Lutakossa. Sitten nää meijän miksaajat ajeli sulassa sovussa Kuopioon, Mikko jäi sinne Sonera Arktian keikkaa tekemään ja Arska tuli bändin kera bussilla takas Jyväskylään. Sehän meni ihan hyvin, mersukin on nyt valmiiks Kuopiossa sunnuntaista kotimatkaa varten.

Meillä on siis lainassa tuo Apulannan bussi ja jotta yleisö saatais tarpeeks hämilleen niin illan lämppärinä toimiva Fear of Domination tuli paikalle Kotiteollisuuden bussilla. Nyt saattais äkkinäinen luulla että on Lutakossa kaks ihan oikeeta bändiä keikalla. Rydikin saapui junaillen paikalle ni voitiin alkaa hommiin. Soundcheckissä vierähti tovi koska me nauhoitetaan kaikki tämän kevään keikat ja siksi pitää viilata hieman tarkempaan. Ai mitäkös se tuo tarkoittaa että keikkoja nauhoitetaan? No se voipi tarkoittaa että jotain uusia kujeita on taas yhtyeellä mielessä, jännä nähä. Mukavia miehiä kun ollaan ni jätetiiin äänentarkastusaikaa myös lämppärille. Sillä välin, eli ennen keikkaa, käytiin saunassa ropsauttamassa Bobbyn kanssa itsemme lämpimäks. Ai että, jokaisessa keikkapaikassa pitäis olla lakisääteinen sauna, ainakin niin pitkään kunnes Räsänen ja muut sosiaaliämmät sen kieltäis. Ruokakin oli taas Lutakossa ihan perushyvää, suolaa jos laitatte siihen ens kerralla jo valmiiks vähän lisää ni avot.

Neljä kuukautta sitten täällä oltiin viimeks ja silloin saatiin myytyä sali täyteen, nyt näytti jäävän vähän siitä vajaaks mutta tyytyväinen täytyy olla. Torstai-illaksi saatiin kuitenkin loihdittua oiva disco jyväskyläläisille ja olihan se taas mukava vedellä. Keikan jälkeen uusiks saunaan, sitten pienet saunajuomat ettei keho kuihdu ja lopuks nukkumaan. Tällä kertaa pesittiin ihan siinä Lutakon yläkerrassa eikä lähetty pröystäilemään hotellihommilla. Aamulla kellot soi 11.00 koska piti herätä tyhjentämään lava jonkin akrobatiaspektaakkelin tieltä joka oli alkava puolilta päivin. Saman tienhän nuo heilahti laatikot linjuriin ja aateltiin lähtee Tampereelle ku ei tässä nyt oo oikein muutakaan.

14.2.2014 YO-talo, TRE. Vittu miten mukavia olis aina tämmöiset alle 150km siirtymät. Ei paljoo kerkee siinä pers puutumaan. Eikä tässä nyt meinaa haitari jähmettyä muutenkaan sillä tämä bussihan on melko mukava vehje. Tuolla puliosastolla on 12 penkkiä pöytineen ja täältä loungen puolelta löytyy kelohonkaseinien ympäröimänä 4 mekanisminojatuolia ja pleikkarit sun muut pelit. Peremmälle kun mennään ni siellä on vessa ja 6 sänkyä. Peräkonttin mahtuu musisointivehkeet ja iso PA melko mukavasti. Valokaluston nuo teknikot on päättäny kuljettaa bussin helmoissa, eipähän mee laatikot sekaisin keskenään. Kaiken kaikkiaan kompakti vankkuri, 14,5m pitkä kuulemma.

Matkalla otettiin rumpali kyytiin ABC-liikenneasemalta, se oli yöllä ajellut Rautalammille kotiinsa hoitamaan hevosia. Se on vähä outo välillä. Matkalla soitettiin Tampereelle että tulevat aukomaan ovia aiemmin, ollaan tulossa tunnin verran etuajassa. Milloinkahan viimeks tämä ryhmä olis ollut jossain paikassa etuajassa, äkkisiltään ei muistu mieleen ensimmäistäkään tapausta yhtyeen historiasta? Laatikot sisään ja soundcheck, enpä muistanutkaan kuinka pieni se on tuo lava täällä. Tästä ei hyvä seuraa, nimittäin mie tiijän minkä kokoiset rummut on lämppärillä tänään. Ei hyvä. Ei mahu.

Niin, meillä on tänään eri lämppäri ku eilen, tänään on semmoinen yhtye kuin Tuoni. Just se mikä teki äskettäin sen vittuilubiisin Päivi Räsäselle. Se on hyvä yhtye muutenkin, siinä on tuttuja kavereita. Toisena laulajana niillä on se Aksu mikä soitti Entwinessä rumpuja ja rumpalina niillä on tuon Speggelin vaimon veli. Se on se Heikki mikä soitti Northerissakin. Se on hullu, se on maailman ainoo rumpali joka pystyy lyömään yhellä käjellä rumpua 27 kertaa sekunnissa. Ihan varmaan pystyy. Onneks paljastui että rumpalit olivat sopineet jo keskenään käyttävänsä yhtä ja samaa settiä, muuten olis kyllä menny toiminta liian hankalaksi tai ahtaaksi. Soundit tarkastettiin ja pari tuntia jäi luppoaikaa, muistaakseni oon teille jo kerran aiemmin selittänyt mitä tuo luppo tarkoittaa joten en katso aiheelliseksi kertoa uudelleen. Meille se tarkoitti sitä että puolet yhtyeestä lähti taksilla Holiday Inniin nokosille ja se toinen puoli, se pulipuoli, tiedätte kyllä, ei lähtenyt.

Suihkujen ja kauneusunien jälkeen taksilla takaisin venuelle. Mitäs ihmettä, ovella on vallan kauhia ihmishärdelli, kuinkas tästä nyt saadaan edes taiteilija sisälle. Vauhdilla ja voimalla päästiin läpi, oveen oli ilmestynyt lappu: ”LOPPUUNMYYTY”. Jassoo, sekö ei olekaan kääntynyt käyrä laskuun talven aikana? Nimi myy siis edelleen? Hyvä, manageri Rafferty oli saapunut paikalle myös, varmaan se on järjestänyt tämän loppuunmyynnin jotenki sillai piilokamerahenkisesti? Tuoni vetelee jo lavalla ja nehän on saanu yleisön liekkeihin, varmaan nää on tulleet katsomaan vain ekan bändin ja lähtevät sit pois. Äkkiä kajalit silmiin, tässähän meinataan olla kohta myöhässä. Hullut discot siitä taas tuli, mitäpä tuota ite arvioimaan kun ammattilaiset on sitä varten, Infernon keikka-arvio luettavissa kuvineen tästä linkistä. Discoon ei keretty taaskaan, joten taksilla kebabin kautta hotelliin. Loppuillan puujalkavitsin ählämruokalan vessan oveen kuulakärkikynällään korjasi Julma Jii.

15.2.2014 Henry’s Pub, KUO. Ai että onkin tällä linjavehkeellä mukava liikennöidä nämä välit. Tässä nojatuolissa saa hyvin leppoisan näppäilyasennon ja kun sähkötöpselitkin on tuossa vieressä ni meikähän suorittaa tässä jouten ollessaan ihan täyden toimistopäivän. Rumpali jätettiin siihen samalle ABC-asemalle mistä se eilen poimittiinkin ja otettiin se taas uudestaan kyytiin Koskelon huoltoasemalta Suonenjoelta. Se katsokaas siirsi autoaan 200km lähemmäs kotiaan nyt. Se on välillä vähän outo. Yhtyeen FB-sivuille kirjoitti joku 15v tyttö että sen elämänsä kohokohta oli nähdä meidät ja bussi äsken ABC:n pihassa. Kohta se ilmoitti että elämäsä toinen kohokohta oli mennä meidän bussista juuri ohi. On se vaan ilo tarjoilla ihmisille merkitystä elämään.

Kuopiossakin oltiin melkein tunti etuajassa, voe mahoton, pitäisköhän meijän alkaa juomaan enemmän näillä matkoilla, taitaa kärsiä jo rock-uskottavuus tästä täsmällisyydestä. Henkka on ollu jo pari viikkoo remontissa ja valmistuu vasta viikon päästä. Industrialdiscoyhtyeelle lienee kuitenkin ihan luonnollista konsertoida remontin keskellä. Jumangega että tuleekin varmaan hyvän näköinen tästä rokkiputkasta, uus PA ja valotkin on tulossa mut ei ihan kerenny meijän keikalle. Onneks meillä on bussillinen pelikalustoo tuossa takaovella. Tänään ei oo lämppäreitä joten soittoaika on mieleinen 22.00, siinähän kerkee halutessaan vielä tanssilattiallekin. Rydin esiintymisasu unohtui Tampereelle ni se kipaisi Gina Tricotista uuden, great success!

Cumuluksen respasta rouva soitti minulle että sinne on jätetty mulle jokin lähetys mikä on ehdottomasti noudettava ennen keikkaa. Johtuen tuosta aikaisesta soittoajasta ja soundcheckin venymisestä näyttäisi kuitenkin uhkaavasti siltä että en kerkee siellä hotellilla käymään. Toisaalta olin ihan varma että siellä on taas odottamassa kaks kalakukkoa jotka yks hullu muija leipoo meille suunnilleen joka keikalle jotka on kehä kolmosen ja napapiirin välissä. Ikinä niitä ei oo uskallettu syödä koska niissähän saattaa olla vaikka syanidia tai sit se on vittuillessaan paskonut niihin. Paitsi kyllä Rydi joskus nuorempana semmoisen söi, sillä tais olla silloin vajetta likviditeetissä ja ruokakomero tyhjänä. Tai sitten siellä saattaisi olla joku orastava goottiobeesi jonka elämän kohokohta on murhata joku yhtyeen jäsenistä ja päästä näin historian kirjoihin ja kansiin. Aikaikkunan umpeuduttua tuli vaimolta puhelimeen viekoitteleva kuva itsestään jonkun kylpyhuoneessa. Tajusin heti että nyt se ei kekkuloi meidän omissa saniteettitiloissa vaan nuo on jonkun muun. Saatana. Eiku perkele, sehän on siellä Cumuluksessa se. Oli valjastanut tähän yllätykseensä mukaan yhtyeestä Bobbyn ja Cumuluksesta koko henkilökunnan. Pittäähän siellä siis lähtee nyt käymään. Lentokoneella se oli tullu Kuopioon bailaamaan tuttujen luo.

Taksilla hotelliin ja hetken päästä vaimon kanssa samalla taksilla takas pubille. Sit pitikin jo vikkelästi alkaa asentamaan huulipunat kohilleen koska kello tulee jo kymmenen. Täysi tupa ja kotikenttä, mikä se vois olla ihanampaa. Mieluista oli esittää taas hetken rokkitähteä kunnes totuus koitti ja bussi oli pakattava taas. Tuon pakkaamisen ja sen keikan aikana yhtyeen vaimot, jotka olivat siis kaikki suunnitellusti kerääntyneet paikalle, olivat juoneet älyttömät kännit. Siis aivan sikakännit. Paitsi meikän vaimo kun se ei juo, mut se oli jotenkin sympatiseerannut itsensä tuohon samaan olotilaan. Ylimääräisenä juomaanyllyttäjänä oli vielä Marcon vaimo, Manki. Hauskahan noita oli seurata, yritin vähän juoda itseänikin samantapaiseen tunnelmaan mutta taitaa olla myöhäistä jo. Eiköhän tämä nyt ollu tässä, vaimo kainaloon ja hotelliin köllölleen. Aamulla kotiin merssulla joka oli nätisti odottamassa Cumuluksen hallissa. Arska jätettiin taas arkipäiviks Lahteen. Seuraavalla viikolla seikkaillaan paikkakunnilla Äänekoski ja Savonlinna. Tsaui!

Kiertuesikarit tarjosi Paul Saar