torstai 24. heinäkuuta 2014

TK matkustaa: Technodiktatour pt 2, LPR-Kaarina

21.3.2014 Ilona, Lappeenranta. Kiertueen päätös häämöttää tunnelin päässä. Parin kuukauden edestakainen rypistely on taas hetkeksi ohi tämän viikonlopun jälkeen. Viimeiset konsertit soitetaan kohteissa Lappeenranta ja Kaarina. Molemmat venuet on kokeiltu aiemminkin mutta siitä on aikaa ja vain hataria muistikuvia. Suomen kartalla homma näyttäis siltä että junaan tässä joutuu alentumaan. Vaan eipä hätää kun Tikkurilasta samaan ravintovaunuun astuu myös solisti Rytkösen lutuinen habitus. Iloisen jälleennäkemisen kunniaksi skoolattiin kaljat ja gefilukset. Jälkimmäiset siks että jos unohtuu syödä illemmalla.
Vajaa kolme tuntia se otti ja puolisen tuntia vielä Lappeenrannan rautatieaseman taksijonossa että saatiin oikea auto palvelemaan. Musta mersu täytyi odottaa, me poijat ei vihreillä hybrididatsuneilla ajella. Jos vielä olis puoli tuntia saatu jollain syyllä tuhrattua ni ei olis tarvinnut työnnellä laatikoita ollenkaan, satuttiin nimittäin just keskelle bussin purkua ja roudausta. Kerran täällä on siis aiemminkin oltu ja silloin tämä oli Onnela, ja nyt Ilona. Tai silloin Ilona ja nyt Onnela vai olisko ollut Giggling Marlin. Minä en oo niitä koskaan erottanu toisistaan mut se ei lienekään olennaista nyt tässä kohtaa. Disco tämä on kuitenkin mutta sillä poikkeuksella että täällä on hyvän kokoinen stage.
Jopi valtasi valoständeineen suurimman osan siitä hyvänkokoisesta lavasta ja Arska räkkeineen loput, no jospa tuohon mahduttais jotenkin. Soundi tarkastettiin, lehtipihvit syötiin ja käytiin lunastamassa Cumuluksesta huoneemme. Huoneen ikkunasta näkyi takapihan roskalava ja vähän betoniseinää, katellaan maisemia sit ens kerralla. Illalla paikalle saapuessa näyttäis olevan jonoa ovella ja hyvän verran ihmisiä jo sisälläkin, hyvä ilta tästä varmaan tulee. Takahuoneessa tuntuu olevan joku bändiin kuulumaton bodattu betauros meidän vodkapullon kaulassa kiinni. No mutta sehän on Late, eli DJ Vastapallo, edesmennyt kitaristimme. Otetaanhan toki toisellekin jalalle nyt, olipa mukava nähdä. Vastapallo oli Lappeenrannassa harrastamassa telinevoimistelua, verottajan mukaan tämä on telinerakentamista. Oikeisiin töihin on sekin raukkaparka joutunut.
Soitto meni kai ihan hyvin, ihmiset hurrasivat ainakin tyylikkäästi. Seuraavana jälkipuintia baaritiskillä, jonne olli pesinyt yllättävän paljon entisiä savolaisia. Pitää varmaan olla perustavaa laatua oleva syy mikä saa ihmisen muuttamaan Savosta Lappeenrantaan, pitääkö? Nyt äkkiä nukkumaan, huomenna on aikainen herätys ja pitkä matka ja kivinen tie.
22.3.2014 Old Texas, Kaarina. Aika paska kaupungin nimi on minun mielestä Kaarina, kuka lie keksiny, olis voinu keksiä paremman. Liekö ees kaupunki, en tiijä. Mutta kohteen nimi on Old Texas, tosi hyvin käy yksiin tuon Kaarinan kanssa mutta voipipahan nyt tässä kehua menevänsä Texasiin keikalle. 350km on sitä kivistä tietä edessä ennen Texasia mutta mikäpä on köllötellessä kelohonkaisessa loungessa. Ehkä pienet loiventelut tulee kyseeseen. Aurinko paistaa ulkona ja täällähän on jumalauta kevät. Keskellä peltosuoraa pysähdyttiin ihan asioikseen ottamaan keväisiä luontokuvia.

Seuraavalla pysähdyksellä tankattiin vähän lisää syötävää kun tuli nukuttua tuon aamupalan ohi. HK:n sinistä on nykyään asennettu kolmioleivän sisään. Kerkesin asiasta jo vähän innostua mutta ei se mikään tajuntaa räjäyttävä eines ollutkaan. Makkaraa oli aivan liian vähän ja se kosteutukseen käytetty majoneesi tulis vaihtaa vaikka turun sinappiin, siihen punaiseen vahvuusluokkaan. Mut hyvä idea silti. Jostain ilmestyi bussiin myös purkillinen venäläisiä suolakurkkuja, ne on jumalten naposteltavaa ne. Herra Spektaakkeli tajus myös kokeilla sitä suolakurkkulientä vodkan kanssa fiftyfifty ja sehän se vasta oivaksi krapulanselänkatkaisujuomaksi osoittautuikin. Seuraavalla P-alueella viereen ajoi jokin punainen datsun ja sieltä ulostautui nuorisojuoppoporukka. Niillä oli Campari-putelit just korkattu. Vähän aikaa siinä hörpittiin punaista ja huudettiin ja tanssittiin ja sitten molemmat seurueet jatkoivat matkaansa. Mukavia ihmisiä.


Kaarina alkoi jo navigaattorissa häämöttämään, ainakin minusta tuntui että tämän matkan ei tarviis välttämättä loppua ikinä, tai ainakaan vielä. Niin meillä oli mukavaa. Texas oli auennut jo aamutuimaan joten arvannetkin että jos jonniinlaista apuria ja neuvonantajaa oli tyrkyllä siihen roudaushommaan. Jahka vehekset oli pykälässä ja päästiin varovaisesti ääntä tarjoamaan ni siinähän yks veijari tarttui minun soittimeen ihan kesken soittamisen. Minun limbinen järjestelmä meni sekaisin ja mie taisin lyödä sitä. Osuma ei ollu vissiin ihan täydellinen koska ei se ainakaan minun käpälään sattunut. Jos sinun päähäs sattui ni anteeks, mutta sinä ansaitsit sen just siinä hetkessä. Et uskonut kun kun kehoitin suusanallisesti.
Keikan aika. Alkunauha alkaa soimaan ja samalla sekunnilla hannun savirauhanen ilmoittaa akuutista hädästä. Jos nyt en mene kaakulle ni se tuote tulee keikan aikana housuun, tai oikeammin lahkeesta lavalle. Äkkiä vessaan, aikaa on intron verran eli just nyt sitä on jäljellä noin 80 sekuntia. Yhtye ihmetteli jo lavalla että missä hane ja minä ihmettelin paskalla että kerkeenkö ajoissa stagelle. Kakka tuli ja sitten juoksujalkaa toimeen, nappasin keihään kaulaan ja silla sekunnilla alkoi myös livemusiikki. Täsmällinen suoritus. Hyvä keikka vedeltiin ja kiertueen viimeisen keikan kunniaksi annettiin Arskallekin lupa juomiseen, aamulla ei ole enää kiire minnekään. Liikuttuneissa tunnelmissa kallisteltiin maljoja ja herkimmät saattoivat vähän tirauttaakin. Seuraavat kaksi kuukautta olemme pakotettuja olemaan erossa toisistamme.
Arskaa oli yöllä väsyttänyt niin paljon ettei se ollut jaksanut kävellä hotelliin saakka. Se oli mennnyt bussiin pötkölleen. Olisko jottain Criminal Mindsia katellu koko yön kun aamulla ei ollut linjavaunussa yhtään sähköä jäljellä. Tilattiin hinausauto antamaan virtaa. Koko projekti vei sen verran aikaa etten mie jaksanut jäädä odottamaan. Tilasin taksin ja ajelin sillä Turkuun ja sieltä pendoliinolla nätisti himaan. Urakka on siis ohi ja nyt kuuluu lähteä pääsiäiseks vaimon kera minilomalle jonnekin, esim Varsovaan. Tsau!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti