sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Erilainen juhannus, päivä 4/666

Haluan huomauttaa että kuvien puuttuminen tästä blogista johtuu pelkästään siitä etten oo hoksannut tapaa saada niitä ladattua iPadilla. Myöhemmin saatan täydentää tätä blogia niillä ja nythän sen olenkin jo tehnyt.

Lauantai 25.6.2011 Heti herättyäni on lippu korkealla, olihan määrä päästä tänäänkin kotiin. Aamukierroksella paikalle pölähti aivan uusi irmalääkäri, mukava oli, mut hirmu pikkunen. Veikkaisin pituutta 152cm ja kiloja max 40, nuori ihminen. Semmonen tosi aran olon tapaus, tuntui että se pelkäs minua. Varovasti se esitti asian että pitäis ottaa lisää verikokeita ja että käytänkö suonensisäisiä huhmeita ja onko hepatiitteja näkyny, vissiin näytän siltä että kannatti ainakin kysyä. Kielsin huhmeet ja hepatiitit, mutta otettiin kokeet myös niistä, HIV on hallussa myös, siis sen testaus. Sit se otti askeleen taakse päin ja sanoi samalla että en pääse himaan, varmaan pelkäs että hyökkään kimppuun. Sanoin notta eipä hätiä, mie oon täällä just niin pitkään ku sinä määräät. Hymyillen lähti pois, hirmu hemppis-tyyppi oli se. Eli lippu ei ollu enää korkealla, oli persiissä ja syvällä.

Notta se on nyt siis koko juhannus täällä, mitähän tekis. Mummojen kanssa ei auta väännellä telkkarikanavista, käkättimeen tulee 29-1 joka äänestyksessä. Siis tää mun huoneen telkkarihan ei toimi ni joutuu tappelemaan tuosta aulan telkkarista. Nää kanssapotilaat on melko sekalaista, ja sekavaa, sakkia. Ehkä ei heistä sen enempää, nuorin on kaks kertaa mun ikäinen. Paitsi se vastapäisen sängyn pelimies joka osoittautui erään muusikkoystäväni appiukoksi, Matti (nimeä ei muutettu) on ehkä 50v. Viime yönä viereisessä huoneessa yks mummeli lopetti vissiin elämisen, hirmu show ja juoksentelu oli käynnissä, mut kai ne ties mitä teki. Kyllä ne ties, mun mielestä tuosta henkilökunnasta huokuu älytön ammattitaito, sen huomas jo siellä ensiavussa että nyt ollaan oikeissa käsissä.

Iltapäivällä kävi ryhmällinen kavereita. Salmiakkia sain, hyvvee, paitsi loppuivat. Pihalla riekuttiin, kunnes läksivät juhlimaan. Ei ees tehny mieli mukaan, mielen on ihan hyvä olla täällä. Pari tuntia taas vesilintujen katselua lammen rannalla, toimii. Tupakka-aiheisia ongelmia on muodostumassa tänään kaksi. Niiden loppumisen ehkäisemisen ratkaisi luottopakki Cyril Cottignies (nimi ei muutettu, ihan oikeesti ei). Sveitsiläisen linkkuveitsen tarkuudella tuli kevytsavukkeita sovittuun aikaan alaovelle. Entäpä sitten se yötupakka klo 00.00 kun hoitajatar Sutina(nimi edelleen muutettu) on lähtenyt Hellsinkiin katsomaan huomista Foo Fightersia, joka on muuten ihan paska. Noh, Sutina on peliakkoja ja koodas minun puhelinnumeron erräälle blondille joka on yövuorossa siellä Sutinan osastolla ja kappas, yölliset treffit tuikituntemattoman hoitajattaren kanssa on tosiasia. Tästä sitten enemmän jos Regina tai Cosmopolitan alkaa näistä maksamaan.

Eetu kävi myös ja Sammio, moottoripyörillä olivat molemmat. Omaa pyöräilyharrastustani varmaan lähitulevaisuudessa rajoittaa tuo nivusessa oleva holkki, kuvittelisin. Oletan sen myös rajoittavan yhtä toistakin harrastusta, sen verran on kriittisellä paikkaa.

Taas on luvattu että aamulla normaalit verikokeet, sydänfilmit sun muut pensselit ja kyllä sitten varmaan pääset kotiin, en usko, en varmaan pääse. Jäi vielä sanomatta että joulupukillakin on sydänvika, viereisessä sängyssä kuorsaa. Aivan saman näköinen. Tsau.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti