tiistai 8. marraskuuta 2011

TK poissa kotoa, Hullu Pullo, Vaasa

4.11.2011 Perjantai. Ensimmäinen suomikeikka kesän jälkeen, sinänsä ei eroa noista euroopan rundin keikoista koska ihan yhtä paljon ajeluttaa yhden keikan tähden. Paitsi mulla ajeluttaa vielä enemmän koska Vaasasta pitää singahtaa Helsinkiin pieneen palaveriin ja sieltä vasta Kuopioon eli 1250km omalla autolla tämän keikan tähden. Kai sen joku on laskenut että se kannattaa ja siinä jokin järki piilee, vai onko laskenu? Ja piileekö?

Ensimäiselle pikataipaleelle KPO-VSA sain kuitenkin seurakseni paitapäällikkö Julma Jiin ni ei tarvinnu ihan itestään nukahtaa rattiin, koskahan olinhan nohevuuttani kuitenkin herännyt aamukuudeksi konttoriin hoitamaan päivärutiinit. Muu seurue jäljitti meitä hyväksi havaitulla Osasto A:n lusikkahaarukkayhdistelmällä, puoltoista tuntia hitaammaksi ne jäi kuin herrat urheiluautossa.

Vähän aikaa ihmeteltiin jarkin kaa että missä lie se baari kun navigaattori väittää että just tässä vaan ei satu silmään. J uskaltautui natiivilta kahvilan neidiltä kysymään ohjetta vaan ei tiennyt sekään. Sit yks asiakas ties kertoo että tuossa se on seinänaapurissa, ei ollut kahvilan tyttö ihan kärryillä Vaasan meiningeistä, eikä ollu meillä silmät vissiin tarpeeks auki. Hullu Pullo on nimeltään tämä paikka, ollaan henkilökunnan kertoman mukaan käyty täällä 2005 tai 2006. Kukaan meistä ei tosin tätä muista saatika allekirjoita, tosin nuo vuodet olivat hämärää ja vauhdikasta aikaa muutenkin. Eurooppalaisten isojen lavojen jälkeen oli aika palauttaa miehistö maan pinnalle ja niukempiin olosuhteisiin. Seuraavana kerron kuinka tuo ravintola on todennäköisesti perustettu ja jokainen kotimainen muusikko/roudari varmasti allekirjoittaa tämän. "Tehhäänpäs poijat hieno ravintola, semmonen amarillon oloinen, ja pannaan tuonne nurkkaan DJ-koppi." Ensimmäisen kesän jälkeen kun kauppa ei käynytkään odotellulla tavalla: "Aletaan pyörittää täällä isoja ja nimekkäitä bändejä, se on varmaan kultakaivos se. Tuota DJ-koppia vaan vähän levitetään ni siinähän ne mahtuu vetämään?" Näin.

Onneks kuitenkin näissä puitteissa oli ystävällinen henkilökunta tehnyt kaiken voitavansa ja palvelu pelasikin. Vanha tuttu laitetoimittaja oli tuonu asialliset lamput ja stereot, mukavasti oli pukuhuoneessa leipää ja lonkeria, oikeen merkkistä energiajuomaakin olivat absolutisti-hanen vaatimana ladanneet jääkaappiin vaikka panimosopimuksen perusteella nähtävästi ED olisi ollut tuloillaan. Saunankin olivat saatanat rakentaneet pukukopin yhteyteen. Kiitos, tullaan mielellään toistekin.

Just ennen keikkaa pukukoppiin saapui yhtyeen vanha tuttu Anssi Viskari eli Mr Lothar. Onneks ei arttu wiskari koska jutut alkoivat käsitellä lähinnä panemista ja sen tuntemattoman potilaan kanssa en olisi sitä juttutuokiota halunnutkaan jakaa. Ei muuten puhuttu Lohtarin kanssa sanaakaan sen parviaisen jussin akan panemisesta, miksipä olis, se on turha ämmä se. Toivottavasti luet tätä sillä minä erehdyin yks päivä lukemaan sinun blogiasi ja olet todellakin turha tapaus. Niin, Lohtari tuli täyttämään 40v meijän pukukoppiin kun ei parempaakaan keksiny, nimittäin samalla sekunnilla kun TK-keikka käynnistyi klo 00.00 ni Mr Lothar täytti pyöreitä kymmeniä. Isot onnittelut tätäkin kautta koska tiedän että luet tätä!!! Muusta miehityksestä sen verran että nenäpäivän kunniaks äänimiehenä oli Kuopion kuuluisin koukkunokka, Sumi. Valoissa ihan meijän oma ukko, Jopi. Oikealle kallellaan oleva toinen solistimme Rytkönen oli jäänyt Brasiliaan ni lainattiin toiseen lauluun Ajattarasta Hurja-Harju, nätisti lauloi kun sattui pystyssä pysymään, testamenttasin nimittäin sille oman lonkerikiintiöni ja tämä osoittautui melkein virheeks. Yks turistikin pääsi takahuoneeseen kuten ylemmästä kuvasta näkyy. Hän on hanen rouva ja junaili ihan asioikseen katsomaan keikkaa Helsingistä Vaasaan. Se joko tykkää bändistä tai sit se rakastaa hanea niin tulenpalavasti ettei malttanut olla erossa enää hetkeäkään pitempään.

Keikka itsessään oli aivan mainio. Hullun paljon oli vaasalaista natiivia paikalla, lie ollu sali aivan täys, siltä se ainakin näytti. Kellosta katsottuna vedettiin varmaan uramme pisin keikka, nimittäin se sisälsi noin 20min kestäneen huumorilaulatusosuuden sillä välin kun tekniikan pojat etsivät kadonnutta virtaa. Luulen että solistimme olivat vähintään osasyyllisiä tuon virran katoamiseen nimittäin tuossa alla olevassa kuvassa näkyvästä jakorasiasta tuli pihalle enemmän heidän juomiaan ja savua kuin soittamiseen tarvittavaa sähköä.

Mun puolella siellä lavan sivulla oli kaks gootihkoa nuorenlivakkaa lokaalineitiä ja niillä näytti olevan ihan hyvät bileet. Kovasti ne otti hannusta kuvia siellä ja mie varmaan jotain kevätjuhlailmeitäkin heidän kameroilleen tein. Silloin mun rouvallain välähti. Petra meni siihen niiden viereen, osoitti minua, ja sanoi niille:"Mä muuten lähen kohta ton kanssa panee!" Ne lähti sit toiselle puolelle ottamaan kuvia Bobista.

Encoret vedettiin yhteen syssyyn kun ei sieltä lavalta ollut mahdollisuutta päästä pois siinä vaiheessa. Poijat jatkoi keikanjälkeisiä toimintoja ja mie poistuin rouvan kanssa hotelliin toimittamaan edellisessä kappaleessa mainittuja toimenpiteitä. Aamuseittemältä kuulin hotellin käytävällä huudettavan helevetin kovaan ääneen: "NEEKERI!" Tähän löytyi myöhemmin aamulla selvitys ja kaikki oli alkanut siitä kun tummaihoinen kaveri oli pistänyt käden povitaskuun ja väittänyt että hänellä on jokkiin puntari siellä. Tästä ei sen enempää, häntä oli pyydetty poistumaan ja kaveri oli juossut horisonttiin. Pojat poistuu kuopioon, Hurja kannetaan Tampereen junaan ja mie lähen Petran kanssa Rööperiin.

Ens perjantaina on Helsingissä DOMissa erittäin mainio disco, friikkiystävämme Lassi ja Senja tulevat esittämään viimeisimmät temppunsa ja me soitetaan jotain tilanteeseen passelia taustamusaa. Tuu ihmeessä katsomaan jos uskallat. Tsau.

1 kommentti:

  1. Onhan se varmaan ihan eri kastia nykyisin lähteä panemaan oman rouvan kanssa eikä ottaa matkaan sitä gootahtavaa lokaalineitiä. Hanesta on tullut aikuinen nainen!

    VastaaPoista