torstai 2. helmikuuta 2012

TK poissa kotoa, Wilhelm Mikkeli

28.1.2012 Lauantai. Wilhelm, Mikkeli. 

Ei se nukkuminen pitkään sitten kestänytkään ku Auvi päätti herättää aamupalalle lähtiessään minut kuitenkin ihan vaan varmuuden vuoksi. Ja koko yön jatkuneita juhlia päätettiin näköjään jatkaa just siinä minun sängyn vieressä. Lampunvarjostimen ja puhelimen avulla Janne teki taidetta ja ikuisti sen hetken. Puolilta päivin lähettiin sit parilla taksilla sinne baarille ja alettiin vankkuria käynnistelemään ja pakkaamaan. Mainos: On muuten taas ihan uus TK-vaatemallisto kaupan. On semmosta hienoo kohokuvioitua hupparia ja uusia paitoja. Eikä tässä vielä kaikki, nyt niitä on myös valkoisena! Eikä tässäkään vielä kaikki, hopeisia käsinvirkattuja kaula- ja rannekoruja on tulossa myös hetkenä minä hyvänsä, ja ne muuten vasta onkin helevetin hyvän näkösiä, voi suatana!

Lähetäänpäs nyt, ollaan jo myöhässä. Meikä ajaa Kuopioon saakka ja Antonio Seppänen johdattaa ryhmän siitä Mikkeliin. Mie nimittäin vaihdan Kuopiossa omaan mersuun ja sillä me suimistellaan Arskan kaa sit yöllä keikan jälkeen vielä Lahteen. Mulla on vakaa aikomus mennä ens yöks anopin kainaloon, tai jos ihan tarkkoja ollaan ni anopin luo mut Petran kainaloon, se on siellä mua oottamassa. 

Jouni ja Tasasen Kimmo hyppäs vielä Kuopiossa mun kyytiin ni olipa mukava ku ei tarvinnut itsekseen ajella. Aikataulustakaan ei hirveesti paljon ees myöhästytty. Hirmu hyvin oli Wilhelmissä tarjoilut laitettu valmiiks ja bonuksena oli vaikka mitä mansikoita, mustikoita ja suklaapötyköitä. Pikkusen oli äänipuolen vehkeissä digitaalisia haasteita ja Jounia ei ihan tyydyttänyt lamppujen laatu mutta pääsääntöisesti homma oli aivan hansikkaassa. Katotaan nyt kuinka onnistutaan sit taiteellisessa annissa, hirmu hyvin näyttää ainakin yleisöä valuvan saliin ja soitto alkanee puolilta öin eli ihan kohta. Eiliselle baarille helevetin iso resepti siitä että soiton sai aloittaa jo klo 23, siinä on itua ja iso hiven järkeä!










 Toissapäivänä muuten äänestin numeroa 2, mielestäni hänellä oli tarpeeksi naiselliset avut tehtäväänsä. Kuten arvelinkin niin eihän kakkosta koskaan valita ja ääneni meni hukkaan. Miss Suomeksi valittiin joku marokkolainen Sara, ja ensimmäisessä haastattelussaan hän sanoi että suhde poikaystävään kestää missivuoden läpi. En usko, mie epäilen poitsu että sun lähtölaskentas on jo käynnissä, nimittäin nyt alkoi Saralla vienti ainakin omasta mielestään! Jos noissa toisissa kisoissa kävisi niin utopistisesti että kakkonen valittaisiin ni epäilen että sama kohtalo se olis Antsallakin edessä. Siellä on kuule monta vielä salskeampaa seppoa kiimaisine ajatuksineen jonottamassa First Ladyn tonttia. Vaan ole huoleti, ei ole pelkoa, valtakunnassa on kaikki nyt ihan hyvin (63-37). Tää peli on pelattu ja justice is done, sanon mie.

Niin, se keikka. Sehän meni oikein mukavasti. Bobby on viime aikoina tehny niin pitkiä biisilistoja ettei meinaa ainakaan mulla kunto riittää, tai sit pitäis alkaa taas nostamaan lonkerin nauttimisen tasoa. Varmaan kaikki ohjelmanumerot se siihen listaan nykyään piirtää mitkä osataan. Eikä osata kaikkia noistakaan jos ihan rehellisiä ollaan.

Bobbylla on muuten uus separaattori kitaran persiissä, semmonen Eleven Rack. On kuule helevetin hyvä, toi Painin kitaristi Michael hoiti sen pöpille kaikilla herkuilla kun on vissiin niiden Ruotsin maahantuojalla duunissa. En oo ihan saletti vetikö Bob sillä uudella vai entisellä vehkeellään mut Kajaanissa mentiin viimenen biisi ihan rumpubassomeiningillä ja Mikkelissäkään se mylly ei meinannu startata intron jälkeen. Outoo oli vetää hetki ilman kitaraa ja Bobbya kun mie olin ihan hukassa. Minun taidot perustuu näköjään ihan puhtaasti kitaristin seuraamiseen ja matkimiseen. Bobbyn tekniset taidot noiden härvelien kanssa tuntuu olevan sillä samalla tasolla, heh.

Kummallakaan tän viikonlopun keikalla ei ollut järkevää tietä lavalta veke joten vedettiin encoresetit heti samaan syssyyn, taputitte tai ette! Jahka sieltä pois päästiin niin nopea suihku ja mersulla Laheen. Hirmunen kiire oli päällä rouvan kainaloon, se on tämän maailman paikoista ihan paras. Logistiikan vauhtia hidasti vain miksaajan pukeminen, nimittäin itseltään se ei enää taittunu. Pienellä taistelulla mie sain sen auton etupenkille ja matkaan päästiin. Tosin vissiin polliisit näki myös tuon taistelun ja lähtivät perään pysäyttäen meidät heti moottoritiellä. Ajattelivat varmaan että noilla vois olla alkoholilla osuutta asioihin. Vesiperän vetivät Hanen suhteen ja Arska kuorsas maalit lärvissä jo tuon puolen kilometrin ajelun jälkeen. Loppumatkan ajan mie keskityin lähinnä siihen ettei se nukkuessaan kaada sitä avattua siideriä syliinsä. Lahes kampesin sen omille rappusilleen ja jatkoin anopin ranchille. Tänä aamuna se soitti ja kyseli miks olin yrittäny juottaa sille alkoholitonta siideriä, hahhaa, itepähän oli sen kaapista napannu, ilmanko ei meinannu autossa enää maistua kun tärkein ainesosa juomasta puuttuikin.

Tuossa viime viikolla muuten meidän taloyhtiön idioottihallitus päätti aloittaa kiinteistön putkiremontin ja mistäpä muualta ku meikän autotallista. Just silloin talven pahimmilla pakkasilla kun niitä talleja oikeesti tarvittaisiin? Mitähän vittua tuli oikein ajateltua tuota päätöstä tehdessä? HÄH! Paskat haistatin ja vuokrasin uuden Ottopoika-ravintolan naapurista. Eetun avustuksella sit siirrettiin mun ja Fakiirin mopot kylymässä pakkasessa slickseillä renkailla tuonne kilometrin päähän. Pikkusen jännää oli se. Ite en uskaltanu kahvoihin tarttua, mut pelotti seurata vierestäkin. 

Ens viikonloppuna TK-tanssit sit Joensuun Kerubissa, se on hieno paikka, mie tiijän! Ei oo tossa uudessa Kerubissa vielä bändillä käytykään, mut Julma J:n kera kävin Danko Jonesin kuuntelemassa siellä ja muikeet on puitteet, hyvää työtä on popparit tehny. Pienen poliitiikkaan liittyvän väärinkäsityksen haluaisin vielä korjata. Nimittäin äänestäminen ei ole velvollisuus, kuten luulitte, se on oikeus. Äänioikeus=oikeus, asevelvollisuus=velvollisuus. Loogista, eikö totta? Ja sit semmonenkin tuossa tuli aamutuimaan ajellessa mieleen että kyllä muuten vituttais joka aamu hiihtää töihin 25,5 asteen pakkasessa 387,4 kilometriä, eikö vaan vituttaiskin?

Tsaui!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti