TK matkustaa: Technodiktatour pt 2, Äänekoski-Savonlinna

21.2.2014 Voodoo, Äänekoski. Tähän väliin läväytetään suunnitelman mukaisesti pari eksoottisempaa paikkakuntaa. Kuten olen jo selväksi tehnyt niin nämä yhtyeen lähdöt muistuttavat nykyään logiikaltaan lähinnä Rubikin kuutioo tai Da Vincin koodia. Tällä kertaa tehtiin niin että Arska ajoi Osasto A:n edustusvolvolla Lahest Kuopioon kun se volvo vaan jotenkin ajautui aiemmissa logistiikoissa Lahteen. Mie menin junalla Jyväskylään ja Rydiä tämän viikonlopun tuuraava Hurja-Harju junaili sinne myös. Sit bussi ja yhtye tuli Kuopiosta JKL:ään ja meidät noukittuaan koko ryhmä oli koossa ja täräytettiin vielä tunnin verran pohjoista kohti. Äänekoski, that’s it. Voodoo on mukavan oloinen paikka, se on entinen leffateatteri ja yhtyettä katsotaan alaspäin vähä niinku amfiteatterinomaisesti. Ainoa miinus on että täällä ei oo mitään kamoja ja koko saatanan linjavaunu on purettava tuohon stagelle. Ystävällinen ravintoloitsija oli kuitenkin järjestänyt 5 apuhenkilöä laatikonkantoon. Kiitos.

Joo, Rydi oli Turussa jollain saatana-aiheisella festivaalilla yhtyeidensä Horna ja Babtism kanssa konsertoimassa. Sillä oli siellä keikka molempina päivinä ni otettiin sit pitkästä aikaa Hurja tuuraamaan, se on hyvä siinä hommassa. Toinen homma missä se on tehokas ni on tuo alkoholin nauttiminen, voisinkin kuvailla tämän väittämän ehkä parhaiten parin videon avulla. Katsopas tästä ja tästä ja muista että kello on tilanteessa vasta ehkä noin 18. Mutta älkää missään nimessä ymmärtäkö väärin, Hurja esiintyi ja suoritti stagella aivan briljantisti, se on ammattilainen.

Keikalla yks uhkaavan näköinen painonnostaja alkoi jo toistuvasti toivomaan melko uhmakkaan ilmeen kera yhtyeemme ikivihreää hittiä Pirun Nyrkki. Tällä kertaa tuo sävelmä ei Bobbyn ennalta suunnittelemassa listassa ollut ja Raaka Pee kiusoittelikin tuota bodaajaa spiikeissään että jos et tuo yhtyeelle prikallista kossubattereita ni kyseistä biisiä ei heru. Vartin päästä se puntinnostelija tuo siihen minun puolelle stagea tarjottimellisen kossubatterya ja mielelläänhän me ne kurlattiin siitä janoomme. Aikaa kuluu ja hittiä ei vaan kuulu. Ilme bodaajan kasvoilla muuttuu ratkaisevasti, mie sanoin Raaka Peelle että oliskohan kaikille parempi jos kuitekin soitettais se Pirun Nyrkki ku tais tulla periaatteessa luvattua ja ne viinatkin jo vahingossa juotiin. Pierun Nyyrikki soitettiin ja karpaasi oli silmin nähden tyytyväinen. Väkivallalta vältyttiin tällä kertaa.

Hotelli on tässä samassa rakennuksessa mutta se ei helpota tekemistä yhtään. Nimittäin tämä hökkeli on ihan yhtä sekava kuin yhtyeen keikallelähtölogistiikka. Ravintolasta hotellihuoneeseen pääseminen on mahdotonta jos sinulla ei ole yhtä henkilökunnan jäsentä avaimineen mukana suunnistamassa. Meillä oli illan bändihoustina tätä tointa hoitamassa yks Raija. Normaalisti se kai on lähinnä tuossa respassa töissä mut nyt se oli niinku puoliks vapaalla ja ohjasi meitä avaimineen. Joskus vuosia sitten kun täällä oltiin ekan kerran ni sama Raija juotti sunnuntaisena poislähtöaamuna yhtyeen kauheaan laulukuntoon tuossa respassa. Mie muistan. Illan päätteksi otettiin discossa parit lonkerot ja muutamia kaverikuvia lokaalien ihailijoiden mieliksi. Raaka Pee, mie maksoin muuten sen sinun viinapiikin!?!  Nyt nukkumaan ja aamulla vasta pakataan bussi.

22.2.2014 The Rocks, Savonlinna. Aamulla yhtye kokoontuu pakkaamaan klo 11. Näyttäis siltä että ihan jokainen ei oo muistanu nukkua ollenkaan. Eipä tehdä tästä ongelmaa sillä ystävällinen ravintoloitsija on hoitanu taas viinakorvauksella ihmisiä kantamaan meidän laatikoita. Kiitos.

Bussi on pakattu ja suuntima otettu kohti itärajaa kun puhelin soi, Siellä soittelee etelä-afrikkalainen managerimme Rowan Rafferty, olen varmaan kertonut että hän on valkoinen mutta vaatii kutsuttavan itseään neekeriksi. Hän kysyy että pääsiskö joku tänään puolilta öin Virgin Oiliin Helsinkiin pokkaamaan yleisöfemman. No ei pääse kun oot ite hölmö myyny meidät Savonlinnaan. Kuinkas tässä nyt oikein multiploiduttais? Yleisöfemma on se palkinto joka ratkaistaan puhtaasti yleisön äänillä ja siksi tärkein. Me saatiin nyt tämä kunnia jo toistamiseen, ekalla kerralla oltiin rumpalimme DQ:n ja Tasasen Kimmon kanssa se pokkaamassa. Samana vuonna tais muuten Kimmo saada siellä vuoden rokkiperse-palkinnon. Tajuskohan se raati silloin edes että Kimmo on oikeesti mallinukke? Joo, toisen kerran jo yleisöfemma meille, KIITOS! Meitä ennen tais Kotiteollisuus voittaa tuon viidesti putkeen?

Koskapa katsoimme tärkeämmäksi viihdyttää sovitusti savonlinnalaista yleisöä kuin lähteä pokkuroimaan pystin perässä niin pysyimme alkuperäisessä suunnitelmassa: Tänään soitetaan hullu keikka ja sinne gaalan kuvataan videoterveiset. Klo 00 ens yönä saadaan sit hehkutella keikalla yleisöllekin tuota palkintoa, siihen asti sen pitää olla top secret. Jossain Juvan ja Savonlinnan välisellä peltosuoralla sit filmattiin bussissa videoterveinen jossa Hurja esittää Vladimir-nimistä venäläistä kiertuemanageria jolla on vähän huono englanti mutta häntä tarvitaan aina itärajan tuntumassa suoritettavissa operaatioissa. Katso ihmeessä tuo kiitospuhe tästä linkistä.

Juuri tässä savonlinnalaisessa baarissa ei olekaan ennen käyty. Näyttää periaatteessa ihan hyvältä. Tekniikan insinöörit kokosivat bussillisen laitteistoa ja me katsottiin sillä välin jääkiekkopeli jossa Olli Määttä teki turhan maalin ja vei minulta 380€, haista olli paska, KUULITKO, HÄH!!!?! Eihän tätä tietenkään ole alunperin keikkapaikaksi suunniteltu joten soittaminen tapahtuu korotetussa nurkassa josta on poistettu pöydät ja Jannen kosketinkioskin takaseinässä on tietenkin telkkari joka tarjoaa sotsilaista hiihtoa läpi keikan. Mitään  mellakka-aitaakaan ei tietenkään ole erottamassa yleisöä taiteilijasta ja tästä johtuen mulla oli koko ajan monitori nilkoilla ja mikki etuhampaissa. Aamuöisestä soittoajasta johtuen yleisö oli niin kännissä ettei ne varmaan ees tienny mikä yhtye tarjolla oli. Yks humalainen, joka sitten myöhemmin ruoskittiin omasta pyynnöstään, työnteli koko ajan sitä monitoria mun syliin ja pari kertaa väkivaltaisesti ojensin häntä kengällä. Sori, en mie pahaa tarkoittanut, töitäni vain yritiin tehdä.

Vielä jos jotain valittamista oikein keksimällä etsii ni savonlinnalaisille rouville vinkiksi että ne Ymmi Hinaajan replat ei oo enää hauskoja. Biisien välillä kun artisti yrittää esitellä seuraavaa hengentuotettaan ni ei se halua kuulla viiden etummaisen rivin kimittävän kuorossa: todellakintodellakintodellakin tai aaaaiiivaaaan!!! Nyt en valita enää, eiku valitanpas, ne naapurigrillin makkaraperunat nimittäin, mitenkä vaikeeta voi olla paistaa ne rapsakaksi? Mie luulen että kun kellosta katsois niille 1,5 min lisäaikaa ni niistä tulis täydelliset. Nyt ne alkoi vaan lähinnä vituttaa. Mutta älkää suinkaan saako väärää käsitystä, meininki oli hyvä ja keikkakin ihan normaalia timanttia. Ihan hyvillä mielin kömmin huonekumppanini Julma Jiin kainaloon maailman oudoimman nimiseen hotelliin, Hotelli Pietari Kylliäinen.

Ensi viikolla jatketaan aapiskirja kourassa Ä:llä alkavien maakuntien koluamista paikkakunnilla Ähtäri ja Lahti. Tsaui!

Kiertuesikarit sponssaa Paul Saar.