7.3. Hirsch, Nürnberg GER
Kello soi 8.50 ja ysiks on jo tilattu taksi. Taksilla Nürnbergin rautatieasemalle syömään ja aamukakalle. Siitä käveltiin sit vanhan kaupungin läpi jollekin kukkulalle jossa oli jokin linna. Se oli ehkä Kaiserburgin linna. Siinä oli ehkä joskus asunu kuningas. Ja koska kuningas ei ollu turvallisuussyistä halunnut koskaan poistua linnastaan niin hän oli järjestelly muurien sisäpuolelle baareja ja ilotyttöjä niin että piisaa. Tämän johdosta tuota läheistä toria sanotaan edelleenkin huoratoriksi. Oli hienoo juu, mutta nyt äkkiä autolla takas venuelle koska siellä on brunssi pöydässä ja load in klo 13.
Tuon meijän rumpalin appiukko on saksalainen ja hää asuu täällä Nürnbergissä. Hän on kiipeilijä. Eikö oo mikä tahansa kiipeilijä kun on nimittäin kiivenny esim Eiffel-torniin ilman lupia ja vehkeitä. Oli se myös tippunu 600m vuoren rinnettä dolomiiteillä. (70 metriä vaparia) ja särkeny siinä kaikki tiedossa olevat luut itsestään. Antero ja Saku lähti sen kanssa kiipeilemään johonkin kiipeilykeskukseen. Hah, minä näin sittemmin facebookista kuvan että ne oli vain juomassa kaljaa siellä kiipeilykeskuksen baarissa. Hirveen sporttisia ne kuitenkin esittivät olevansa kun sieltä tulivat pois.
Brunssi oli taas melko perushyvä ja saksalaismallinen. Hyvät makkarat ja munat sekä oiva valikoima leipiä ja leikkeleitä. Ja ihan aina jälkipalaksi jotain omenapiirakan tapaista joka on melko poikkeuksetta ihan vitun herkullista. Lootat on sisällä alta kymmenen minuutin koska kantajia oli yhteensä liki kaksikymmentä tyyppiä. Sali näyttää melko pieneltä, tai ainakin tällä rundilla se on ihan pienimmästä päästä. On tää silti isompi kuin vaikka Tavastia tai Nosturi. Lava on myös hieman ahtaan oloinen. Tai siis Lappeenrannassa laulettais hoosiannaa jos olis tämmöinen tarjolla mutta täällä nyt on keretty jo vähän tottumaan hiemaan parempaan. Joka tapauksessa illan show on loppuunmyyty jo vissiin kuukausi sitten eli voi olla ihan kiihkeät tanssit tänäänkin.
Tässä olis nyt muutama tunti taas aikaa ennen soundcheckiä ni miksipä ei tilattais Jopin kanssa taksia ja lähettäis natsimuseoon, näyttäis oleva 4 kilsan päässä. Se museo on kyhätty entiseen natsipuolueen kongressikeskukseen eli kavereiden kesken Aatun neukkariin. Adolf oli aikoinaan rakennuttanut sen Colosseumin pohjapiirustuksilla, ja miksipä ei olisi. Synkkiä asioita se museo oli täynnä. Ihmettelin siellä museossa lokaalien paheksuvia katseita kunnes tajusin että minulla oli päälläni nahkatakki jotka teetettiin yhtyeelle Technodiktator -levyn aikaan ja siinä takin rinnassa lukee TURMION KÄTILOT - DIKTATOR. Ei siinä auttanu selitellä että tämä ei liity Hitleriin millään lailla, yritin sit vaan peitella sen tekstin.
Siinä kupeessa oli se semmoinen useamman kilometrin mittainen ja kyllin leveä suora jossa natsit marssivat paraatejaan silloin kun suosio oli huipussaan. Käveltiin se kokonaan läpi. Käveltiin se siksi että siellä suoran päässä piti löytyä se mahtipontiivinen puhujanpömpeli mistä Hitler latoi menemään asiaansa. No vittu ei löytynyt ja tämän takia illalla hakataan Antero koska hän kaikkitietävänä saksa-ammattilaisena väitti sen siellä olevan. Tämän johdosta missattiin myös Zeppelin -aukio jossa sikäläiset silloin heilasivat ja bailasivat. Saatiin tuurilla lennosta turkin pojan taksi ja sillä kerettiin mainiosti soundcheckiin, jopa suihkuunkin ennen sitä. Haisi nimittäin turkkilaisen taksissa niin väkevä mahorkka että oli pakko peseytyä sen kyydin jälkeen.
Raaka Peellä nousi vähän ennen keikkaa kuume semmoisiin lukemiin että katsottiin parhaaksi lepuuttaa häntä tämä ilta. Tässä on nyt vielä useampi tärkeä esiintyminen jäljellä ja niihin tarvitaan voimaa. Pudotettiin listasta pari biisiä pois ja katsottiin selviytyykö nuori poika yksin haasteesta. Ja ihan hyvin se selvisi, muutama sakemanni kyseli keikan jälkeen että missäs se teidän lihava laulaja oli. Minä hakkasin ne kaikki, minun kavereita ei nimitellä. Meillä on bussissa vähän tautia liikenteessä. Ei mitään semmoista tautia mitkä 80-luvulla kiersi keikkabusseissa, ihan flunssaa meillä vaan. Meijän pändistä tautisia ovat Raaka Pee ja Bobby. Toisesta yhtyeestä flunssaan ja kuumeeseen ovat ilmoittautuneet Kasperi, Anton ja Yannis. Teknikoista suurimmalla osalla on jo jokin lentsu. Mutta niin vaan on molemmat yhtyeet vetäny kymmenisen peräkkäistä iltaa ihan sata lasissa eikä oo tarvinnu yleisön pettyä missään. Myös Beach in Black on vittumaisen hyvässä ja pelottavassa iskussa. Jos sinulla on mahdollisuus päästä noiden keikka näkemään ni et pety ihan varmasti.
Keikan jälkeen bus call 01 ja saapuminen Müncheniin klo 03 aamulla. Bookingpistecomin karttasovellus näyttää että ihan venuen vieressä on Holiday Inn, minäpä meen sinne pötkölleen ni pääsen aamulla kakalle. Öi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti