Hane matkoilla, maaliskuu 2019, day 11, Stuttgart, Saksa

9.3. Im Wizemann, Stuttgart GER

Mulla on tilattu tähän huoneeseen late check out klo 13 saakka ja laitoin jo yöllä varmuuden vuoks oveen lapun että do not vittu disturb you idiot, ni eikö tuu ihan koputtelematta sisään joku aasialainen siivooja. Sanoin sille ihan suomeks että painu vittuun ja hän vastasi että soli soli. Eipä olis uskonu että kiinalainen siivooja Stuttgartissa ymmärtää noin sujuvasti suomea. Eikä tässä vielä kaikki, se tulee uudestaan puolen tunnin päästä ja koputtamatta taas. Nyt me käytiin sit vähän tarkemmin nämä kaikki säännöt läpi ja kaikilla mahdollisilla kielillä, luulisin että oli viimeinen kerta kun minun huoneeseen tuli ilman lupia.

                              

Navigaattori näyttää että venuelle on matkaa 1,2km, se on mukava käyskennellä puolipilvisessä mersun päämajakaupungissa olosuhteita ihastellen. Aurinkokin pilkahtelee mutta harmillisesti tuo koko 1,2 km näyttää olevan ylämäkeä ja tuntuu näin ollen vähintään viideltä kilometrilta.

                              

Tää venue on jokin isompi ”kulttuurikeskus” ja melkoinen labyrintti. En löydä meidän bussia mistään mutta viimein näkyy yhdellä sisäpihalla tuttu traileri. John on kyllä ihan oikee rattimies kun on yöllä yksinään pimeässä tuon kärrin tuonne peräyttänyt. Tässä rakennuksessa en myöskään löytäisi mihinkään jos ei olisi noita Larsin asentamia opasteita. Lars menee aina venuelle puoli tuntia ennen muita ja merkkaa oransseilla kylteillä kulkureitit, vessat, pukuhuoneet, suihkut, cateringin, prodoffin (production office) jne jne. Näin ei tarvii kenenkään kysellä lähtökohtaisesti koskaan mitään ja kaikki hommat toimii ja löytyy. Just äsken Lars tuossa aprikoi että mitähän tekis kun ei oo mitään ongelmia hoidettavana, kuulemma hänen uransa helpoin rundi on tämä. Tässä talossa on kaksi salia. Tänään me ollaan pienemmässä 600 hengen salissa joka on ollut loppuunmyyty jo aikaa sitten. Isommassa 1500 hengen salissa vetää jokin saksalainen pariskunta schlagereita duona ja niille on myyty kuulemma noin 200 lippua ennakkoon. Paska sanonta mutta käytän tämän kerran: Mitenkähän meni promoottorilla tämä salien valinta omasta mielestään?

                              

Olispa kannattanut olla sanomatta tuo äskeinen, nimittäin nyt tulee probleemia kuin tilauksesta. Just kun taisin itsekin eilen kehua kuinka soundcheckitkin on naurettavan helppoja. Beast in Black tekee soundcheckinsä ja Sami tallentaa niiden filet. Sen jälkeen mikseri startataan Kätilöiden asetuksiin ja se ei enää starttaa. Tai kyllä se starttaa mut sit se kaatuu joka kerta kun sillä aletaan operoimaan. Voi kilinvittu. Puolisen tuntia sitä tiskiä yritetään saada tulille tuloksetta. TK:n aikaikkuna alkaa olla sulkeutumaan päin ja nyt on pakko turvautua suunnitelmaan B. Otetaan käyttöön venuen oma Digigo-mikseri. Tämä on sinänsä kuulemma ihan oiva lauta mutta meillä ei ole siihen valmiita fileitä ja kaikki pitää alkaa nollasta. Aikaikkuna antaa meidän soundcheckiin tässä vaiheessa enää 19 minuuttia. Sami Jormanainen on miksaaja Saatanan armosta ja hän säilyttää rauhallisuutensa. Hän laittaa tupakan suuhun, ilmoittaa lokaaleille hobiteille että venuella vallitseva tupakointikielto ei koske enää tällä hetkellä suomalaisia teknikoita. Hobitit nyökyttelevät koska eivät uskalla sanoa sanaakaan.

                                        

Sami juoksee vartin verran FOHin ja stagen väliä ja patchaa bändiä järjestelmään ja saa pikkuhiljaa kuulumaan melkein kaiken tarvittavan. Aikaikkuna sulkeutuu ja TK tekee yhden säkeistön mittaisen soundcheckin samalla kun ensimmäiset fanit juoksevat ulko-ovelta eturiviin. Minuutti mentiin yliajalle ja sen verran joudutaan illan showssa tinkimään että stuttgartilaiset eivät pääse nauttimaan minun ja bobin taustalauluista laisinkaan koska meille ei riittänyt patchissa kanavia ja aina jos/kun näin käy niin meidän taustalaulut jätetään ensimmäisenä pois. Joku vois päätellä tästä että ne on turhimmat asiat tässä yhtyeessä. Onkohan se muuten vittu oikeesti näin, nyt kolahti rokkitähdellä itsetuntoon. Kutsun Bobbyn kriisipalaveriin ja me aletaan suunnittelemaan kuinka tämä asia voitaisiin käsitellä yhtyeen keskuudessa ammattimaisesti ja aikuisten lailla kuntoon. Minä ja saku joudutaan luopumaan täksi illaksi myös IEMistä (In Ear Monitoring) koska sitä ei ehditty ohjelmoimaan tuohon Digigoon, tai jotenkin näin. Aika jännää, taitaa olla jo kaksi vuotta siitä kun oon viimeksi vouhottanut ilman korvamonitoreja. Kolmas myönnytys tänään on se että Raaka Pee joutuu sjungaamaan langalliseen mikkiin koska hänelle ei keretty löytämään stuttgartilaisesta radioilmapiiristä vapaata taajuutta. Näillä mennään, siitä voi tulla erikoiskeikka.

Mutta voi juugeli kun siitä tulikin rautainen rokkikeikka. Itsellä oli omituinen olo kun ei ollu sitä mikkiständiä siinä edessä. Siitä on muodostunut jokin semmoinen turvallinen parkkipaikka jossa voi käydä levähtämässä vouhotuksen keskellä. Nyt kun sitä ei ollut ni oli levoton olo koko ajan ja piti vouhkata ympäri stagea ihan vauhkona. Välillä otin kolme juoksuaskeltakin ja se on paljon minulta. Jäbät sanoi kuitenkin että se näytti hyvältä joten saatan kokeilla sitä jatkossakin. Minun nähdäkseni saatiin aika monta lisäfania BiBin leiristä tänään meillekin. Oli paljon niitä ihmisiä jotka tuijotti ja mökötti ekassa biisissä, toisessa ne jo hymyili, kolmannessa ottivat kädet pois taskusta ja neljännessa diskosivat jo ihan homona. Nyt syömään päivällistä joka on varmaankin jo melko jäähtynyt johtuen noista teknisistä ongelmista ja aikataulun kireydestä sekä siitä että se syödään vasta näytöksen jälkeen.

                              

Syönnin aikana local crew on työntänyt laatikot traileriin, joten minä meen saman tien punkkaani nukkumaan. Ens yönä ajetaan 500km eli noin 7,5 tuntia Leipzigiin jossa ollaan joskus ysin maissa. Tämä tarkoittaa sitä että ei ole järkeä edes avata booking.comin karttaa. Öitä.