perjantai 29. maaliskuuta 2013

TK poissa kotoa, Kidneys To The Limit, Klubi TKU


21.10. Kidneys To The Limit, Klubi, TKU

Aamulla aikaisin kohti Turkua. Yks pitkä siirtyminen sisältyi väkisin tälle turneelle. 450 kilometriä, mutta näin mukavalla poikaporukalla se oli kuin leikkiä vain. Turun klubilla on se roudaus ihan hirmuinen, bussia ei saa pihaan ja kadulta ovelle on melkein puol kilometriä. Ovelta kerrokseen jossa soitto tapahtuu on noin 7 kerrosta ilman hissiä. Vähän saatoin liioitella mutta se vain korostaa meidän henkilökunnan työmoraalia ja luo heille onnistumisen tunnetta. Kyllä tällä keikalla taas palkkansa ansaitsivat.

Päätöskeikka ja jotain hauskuutusta aina pitäis keksiä. No sen verran päätettiin että Pain hoitaa spiikkinsä suomeksi ja me ruotsiksi ja jonkin aikaa kumpikin yhtye jopa pitäytyi tuossa suunnitelmassa. Jotain viimeisiä biisejä vedettiin sit kimpassa ja siinäpä se. Ainakin osalla svenssoneista oli TK-meikit keikalla naamassa ja se on toki otettava kunnianosoituksena. Itseäni ehkä eniten hauskuutti yhen Diablo-yhtyeen basisti. Ennen keikkaa se oli siinä suht selvin päin ku oli tullut juuri risteilyalukselta ja sovittiin että otetaanpa yhet kun show on ohi. Keikan jälkeen lähin matkalaukun kanssa hotelliin ni siinähän se narikan lattialla nukkui, väsyny basisti.

Täyteen ei saatu Klubia sunnuntaina, mut ihan lähelle kuitenkin. Kiertueen saldona siis 4 täyttä salia ja yks pikkusen vajaa. Tyytyväisiä tulokseen oltiin kaikki. Maanantaiaamuna siitä sit vielä bussilla Helsinki-Vantaalle ja Pain-ryhmä lentokoneella Tukholmaan. Bussin kaasupedaalista hajos palautinjousi ni Psalminen sitoi siihen kiertuepassin narun ja pilkki sillä aina pedaalia ylöspäin kun kuului hiljentää vauhtia ja antoi sille siimaa kun taas kiihdytettiin. Neuvokas bussikuski on rahan arvoinen.  Lentokentällä haikeat jäähyväiset, luokkakuva ja hirvee uho yhteisistä kiertueista tulevaisuudessakin. Me jatkettiin vielä ajoneuvoyhdistelmällä Kuopioon ja maanantai-ilta olikin hyvin pitkällä ennen kuin tämä kiertue julistettiin päättyneeksi.

Turun keikan suhteen pitää vielä kiittää Heleniuksen Jussia joka hoiti meille lipumyyjän ja jeesas julisteasioissa. Samoin kuin Saku Solin auttoi Helsingin keikan kiemuroissa. Tattis, autetaan joskus kyllä takasin päin kun pystytään.

Paljon ajantasaisemman ja kattavamman raportoinnin kiertueesta kirjoitti Michael Bohlin, Michael on Painin kitaristi ja kirjoittaa hyvin. Kannattaa lukea se tästä, scrollaa vähän alas päin sitä sivuu ni sieltä löytyy ihan kuvien kera. Kiitoslistaa vois jatkaa vaikka kuinka loputtomiin mut isoin kiitos kuuluu teille koska keikoista 4/5 oli loppuunmyytyjä. Pain on huikee bändi ja toivon todella että päästäis taas pian jonnekin päin maailmaa porukalla. Toivon että myös henkilökunta olis silloin sama koska tällä porukalla ei voi kuin onnistua ja niin tehtiin taas.

1 kommentti:

  1. Thanks Greetings Jepara Furniture Need Info Contact Us. Istana Mebel Jepara....
    Furniture Jepara

    VastaaPoista