Sori, on jäänyt raportoimatta kaikki reissut kun on tässä ollu vähä kaikkee. Työkuviot loksahti viimein kohdilleen ja pääsin muuttamaan vaimon tykö Helsinkiin. Oman yhtiöni kautta teen nyt duunia aliurakoitsijana Kuopion Henkkaan ja Helsingissä LeBonkiin. Työrutiinien säätö kohdilleen ja varsinkin tuon LeBonkin urakan aloittaminen on vienyt vitusti aikaa ja mehuja mut nyt alkaa olla arki mukavan harmaassa hallussa, mulla on lehmän hermot ja jäntevyys. Tää projekti alkoi 4kk sitten ja just niihin aikoihin katosivat keikkaraportit linjoilta, joten muistellaanpas hieman.
2011 käytiin Pers Over Europe-kiertueella ruotsalaisten Engelin ja Painin kanssa. Siellä osui huumorit niin hyvin yksiin ettei kimppavetoja voinut siihen jättää. Lokakuussa sit täräytettiin kertaalleen porukalla Painin kera Suomen halki viiden keikan verran. Kiertue sai nimekseen Kidneys To The Limit koska huumorin lisäksi meitä Painin kanssa yhdistävät myös hauskanpitoon orientoidut elämäntavat. Kaivetaanpa siis esiin almanakka sekä kiertueelta taltioitu kuvamateriaali.
Virgin Oil CO. Heti aloitettiin räväkästi ja saatiin keskiviikkona helsinkiläinen paja tupaten täyteen. Painin ehto tähän rundiin oli että saavat meidän kotimaassa vetää lämppärinä. OK, mut Ruotsissa vedetään sit toisin päin. Nightwishin ollessa tauolla saatiin miksaajaksi niiltä lainaan Aholan Kimmo. Luonnollinen valinta koska Kimmo miksas tuon aiemman Euroopan rundinkin. Molemmilla oli omat valomiehet, meillä Jopi ja ruotsalaisilla Hede. Backlinereina oli luottopakit Ruotsista, Emanuel ja Macke, nää oli myös jo euroopan reissulta tutut ahkerat veijarit. Bussia ajoi totta kai Psalminen ja tekstiilikauppaa pyöritti Bobbyn pikkuveli Conan. Vakituinen paitakauppias Julma J oli nimittäin synnyttämässä rouvansa kanssa tuolloinkin, meijän yhtye on pikkuse sikiävää sorttia. Kiertuemanagerin postia etupenkiltä käsin hois meidän silloinen keikkamyyjämme Ville Nyman. Tätäkin kautta vielä Villelle pitkä kiitos menneistä vuosista. Mukava ryhmä oli kasassa ja kyllä passas elostella.
Muuttuvien työolosuhteiden luomien kiireiden takia mun piti lentää tuo eka keikka pistona Kuopiosta käsin alumiiniputkilolla. Jälleennäkemisjuhlat jäivät siis minulta väliin koska aamulento oli niin aikainen. Totta kai harmitti, kiitos kysymästä. Kuulemani mukaan jälkijuhlat olivat vauhdikkaat ja ruotsalaisten oletettua huonomman viinapään seuraksena lähtö Jyväskylään myöhästyi, mut ei pahasti.
Keikka meni aivan buttoniin eli nappiin ja yleisö vaikutti kovasti tykkäävän. Pain oli pirun kova mut silti tuntui että ihmiset odotti enemmän meitä, voi olla tosin oma narsistinen harhaluulokin se, ihan sama. Muistikuvien ollessa heikot yritän kaivella puhelimesta tarkentavaa kuvamateriaalia tähän joukkoon. Laadukkaammat kuvat kävi ottamassa Eija Mäkivuoti, kiitos.
Itse löysin tuon ruotsalaisen yhtyeen mennessäni töihin yhteen kuopiolaiseen baariin vuonna 2000. Baarin hyllystä löytyi levyt ja panin ne kuunteluun. Ihan kerralla kolahti, kaikki biisit oli hittejä minulle saman tien. Ei olis niinä vuosina saattanut uskoa että nyt kaveerataan samoissa porukoissa ja soitellaan kimppakiertueita. Elämä on kummallista. Nyt yks GT, pulahdus mereen ja sit muistelu jatkuu....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti