TK poissa kotoa, Sotkamon Syke 2013

Sotkamon Syke 2013

600km olis nyt rykäistävä autolla keikalle. Kehä kolmosen rampin päällä näin lentokentän opasteen ja aattelin että jos kuitenkin hoitaisin tän reissun helpomman kautta. Finnairin vehkeellä näemmä pääsee Kajaaniin hintaan 285€, minun hermoni ovat kyllä sen arvoiset, kiinni veti. Luppoaikaa kentällä jäi nelisen tuntia ennen koneen lähtöä joten päivän työt siinä melkein kerkesi hoitaa. Luppoaika, paskan kuuloinen sana, kerron silti mistä se tulee. Luppo on nimittäin semmosta jäkälää mitä porot puree puun kyljestä aina silloin kun on joutavaa aikaa, se on luppoaikaa.  Ravitsevan aamupalan lentokentällä tarjosi tietysti Oak Barrel.

Samaan koneeseen näkyi astuvan muitakin illalla esiintyviä muusikoita, Amorphis ja Eino Grön. Jälkimmäinen esiintyi varmaan jossain muussa kainuulaisessa paikassa koska sittemmin en häntä enää nähnyt. Hermoni eivät suinkaan aivan koskemattomina säästyneet, nimittäin Eino Grön istui aivan takanani ja muuten kuorsaa aivan vitun kovaa. Kahdesta pahasta tämä oli kuitenkin se pienempi. Pahempi oli Kajaanin Martat ry joka oli tulossa vuosittaiselta Tallinnan bingoristeilyltä. Olin jo etukäteen haaveillut kylmästä keskikaljasta jonka kerkeisin just mukavasti tuossa tunnin lennon aikana nauttimaan. Istuin kuitenkin toisiks viimeisellä penkkirivillä ja tarjoilu aloitetaan edestä. Vain Einolla oli siis asiat huonommin kuin minulla. Jos tunnin kestävällä lennolla on 60 matkustajaa ni nopeimmat voi tästä laskea että jokaisen matkustajan palveluun uhrattava aika saa olla korkeintaan yksi minuutti. Peli alkakoon, minun jonotusnumerokseni lankesi 59. Alku meni ihan jouhevasti mutta koneen puolessa välissä pahin mahdollinen skenaario toteutui. Irman piti saada teetä. Finnairin ajoneuvoissa tarjotaan tasan kolmea mallia teetä, joista yksi on vihreää. Sitä et vittu sinäkään Irma juo koska se on hipsterien keksintö eikä sitä ollu teillä pula-ajallakaan. Ne kaks jäljelle jäävää ovat mustaa teetä molemmat ja et varmaan löydä niistä mitään eroa koska en minäkään ja oon kuitenkin juonut teetä kahvin sijasta jo kohta 40 vuotta. Silti Irmalla meni viitisen minuutia sitä teepussia valitessa.

Tämä itsekeskeinen ja muita kanssaihmisiä ajattelematon potilas aloitti seuraavana maksutoimenpiteen. Ahaa, tämä ei siis vielä ollutkaan tässä. Hirvee säätäminen alkoi kun hän ei löytänytkään sitä kolmee euroo. Vieressä istuvalta Tyyneltä ei voinut kolikoita lainaan kysyä koska sehän saattais luulla Irmaa köyhäks ja pummiks. Sen sijaan hän alkaa huutelemaan koneen perälle Mirjamille että tuo minun kortti sieltä sinun käsilaukusta tänne. Mitäpä VITTUA Irma ajattelit kun kuljetat lompakkoas jonkun muun mummon käsilaukussa? Niin, tosiaan, sinähän ajattelit kuitenkin tilata sitä teetä. Käsittääkseni Irma sai tuon teen loppujen lopuksi ilmaiseksi koska stuertittarilta meni myös hermot, koska Mirjami ei päässyt ikkunapaikalta korttia toimittamaan, koska vieruskaverina istuneella Helmillä oli melko paha lonkkavika. Irma oli ovela pummi.

No kyllä mie sen oluen sain ja kerkesin vielä sen juomaankin. Kerkesin vielä nopeille savuille vessaankin. Laskeutuessa oli yks helevetin hyvän tuntuinen hyppyri. Jos ei olis vyö ollu kiinni ni olis napsahtanu pää kattoon. Ensimmäistä kertaa kuulin että laskeutumisen jälkeen itse kapteeni pyytää viimeistä pomppua anteeksi ja toivottaa hyvää viikonloppua. Hyvä viikonloppu tästä epäilemättä tulee, pojat on ajoneuvoyhdistelmän kanssa minua kentällä odottamassa. Niin ainakin piti olla, nopea puhelu Bobbylle paljastaa että olivat just lähteneet Kuopiosta. Jassoo, tuossa olis Amorphiksen pikkubussi mut en voi kysyä kyytiä koska saattaisivat luulla minua pummiksi kuten minä Irmaa. Tilasin oman taksin. Viekää minut Ballsiin, se on ainoa baari jonka tiedän Kajaanista ja minä nyt todellakin haluaisin nauttia rauhassa yhden kylmän keskikaljan.

Balls avataan ovessa olevan tekstin mukaan perjantaisin aina klo 13, mutta nyt kun sinä olisit sen kylmän keskikaljan halunnut ni poikkeuksellisesti klo 16. Kiitos. Tolsan Janne on kajaanilainen natiivi mutta puhelimitse ei juuri muuta neuvoa tullut kuin Sokos Hotellin aulabaari. Voi vittu, sosialisteille meni tämäkin keskikaljaraha. Parin tunnin päästä Osasto A:n tarroissa oleva transvestporter kaartoi oven eteen, nyt me poijat lähetään Sotkamoon skenettämään.

Vittu miten iso lava. Pääesiintyjänä Nightwish, lavan koko johtunee siitä. Koko ajan luulin että samana iltana esiintyy Eläkeläiset ja Nightwish, mut paskan vitut, nehän on vasta huomenna. Vielä enemmän petyin kun tajusin että tänään esiintyy meidän kanssa Kotiteollisuus ja Klamydia. Petyin, koska olin suhteellisen varma siitä äärettömästä viinarallista mihin noiden ryhmien kanssa aina ajautuu. Juuri nyt en sitä haluaisi. Ewo oli hoitanut kaikki puitteet viimeisen päälle kuntoon, eipä tarvinnut mistään valittaa. Lavapäällikkönä Pesosen Raimo oli tehny tekniikkapuolella ihan saman. Apukäsiä oli niin paljon autoa purkamassa että joka juipille riitti oma laatikko kannettavaksi. Hirmu mukava oli keikka vejellä ja pitkästä aikaa oli omat miehet etupäässä takaamassa että kaikki näkyi ja kuului kuten pitääkin. Porukkaa oli yleisössä varsin mukavasti ottaen huomioon melko aikainen ajankohta ja juuri loppunut sade. Taisin ottaa lavalta kuvankin ihan todistusaineistoksi.

Keikan jälkeen kun sen juomarallin olisi ollut aika alkaa ni minäpä osoitinkin hyvin järkevää aikuismaista suhtautumista ja naplailin vain muutamat humaltumatta ollenkaan. Vesku kyllä humaltui, taas, ja perustettiin TK+Klamydia huumoriprojektiyhtye, taas. Ekan biisin nimi on muistaakseni "Painukee vittuun kun ette ossoo soittoo". Tässä vaiheessa Mari Perankoskella oli jo kätilömeikit naamassa, näytti pelottavalta. Mie tsekkasin Kotiteollisuuden ja Amorphiksen keikat vielä ennen nukkumaanmenoa. Siitä Amorphiksesta mie en kyllä saa hirveesti irti, pari nättiä hittibiisiä/hittikertsiä mut loput sitten tosi puuduttavaa tylsyyttä. Mukavia ihmisiä mutta musiikki ei minua puhuttele. Tuskin meidänkään musiikki heitä.

Humaltumattomuudelleni oli myös toinen syy, olin luvannut ohjastaa ajoneuvoyhdistelmän Lappeenrantaan huomenna. Jounin kanssa ostettiin pyttipannut yöpalaksi ja lähettiin hotelliin nukkumaan. Meidän kerroksen kohdalla hissistä kuitenkin avautui vastakkainen ovi jota luultiin joksikin henkilökunnan oveksi. Sieltä paljastui artisteille varattu yöpala ja -sauna. Mitä vittua, eihän tämmösestä mitään tiedetty, eikä näköjään tienny muutkaan. Pöydät notkui herkkuja ja kaapit juomista, just. Hyvä Ewo, jos et ens vuonna meitä tilaa soittamaan niin vastaamme väkivallalla. Tämmösiä niiden festareiden pitäis olla aina. NYT nukkumaan.