ADELE. Huomenna on Singaporen F1 Grand Prix, mutta eihän mikään thaimaan kanava sitä näytä. Singaporeen lentäis tunnissa mutta ei se oo ihmisen paikka tänä päivänä. Siksipä asensin ensimmäisenä aamutoimena läppärille F-Securen Freedomen joka uskottelee maailmankaikkeudelle minun ja koneeni olevan tällä hetkellä Espoossa ja sen johdosta saan kaiken suomen telkkarista ulkomaille rajoitetun sisällön näkyviin missä vaan. Edellinen lause tarkoittaa sitä että huomenna Formulastudio on tosiasia tuossa altaan reunalla. Ihan vaan tätä testatakseni katoin eilisen Vain Elämää-aloitusjakson. Meijän entinen alakerran naapuri veti kevyesti parhaiten. Pisteet Mikael Gabrielille.
Aamiaisen jälkeen pistin vaimon altaalle aurinkoon ja siirsin toimistonikin sinne että siivoojat saivat rauhassa puhdistella asumuksemme. Aika varovainen pitää olla tuolla ulkoilmassa nyt näiden käsivarsien kanssa. Illalla imeytin niihin varmaan puol litraa aloe veraa ja söin kourallisen paikallisten antihistamiininappeja joita löytyi Minimartista. Silti vähän paljon kutittelee ja kirvelee. Valelin siis käpälät nyt oikein huolellisesti pikkuvauvoille suunnatulla 50-rasvalla ennen kuin avasin allastoimistoni. Radiojuontajan rasvavarastosta löytyy nimittäin rasvaa ihan jokaiseen tarpeeseen, uskokaa pois. Tänään toimistossa esiintyy hajuhaittoja. Tämä ei kuitenkaan liity millään tavalla minun perseeseeni eikä parin viime viikon aikana nautittuihin curryihin. Resortin puutarhureilla on ollu jo pari päivää jokin risujenpolttotalkoo meneillään tuolla mäen alla ja tänään tuuli sattuu puhaltelemaan juuri sieltä päin, välillä ihan silmiäkin kirvelee se. Altaan pohjalla näkyy olevan vielä sulamattomia kloorinappeja. Allaspoika ei oo kyllä nyt ollu ajan tasalla koska ne napit kuuluis laittaa sinne illalla klo 19 niin että aamulla klo 7 ne on hävinneet. Toisaalta, jos ne napit olis jotenkin ihmiselle vaarallisia ni ei niitä silloin sinne ihmisen uimaveteen laitettais. Molskis ja loiskis.
Lounasaika. Tänään ajellaan skootterilla kylille syömään, tuossa kilometrin päässä nähtiin hyvän näköinen ruokala. Se oli kuitenkin vielä kiinni. Kokeiltiin ajella toiseen suuntaan ja sieltä löytyi pikkuinen Banana Bar jossa istui paikallinen perhe syömässä. Se on hyvä merkki, sinne. Niillä oli erikseen menut paikallisille ja turisteille. Turistimenussa oli lähinnä burgereita, pizzoja ja pastoja. Otettiin natiivien menusta masaman curry ja vihreä curry, molemmat kanalla ja riisillä. Juomiksi dieettikola ja kalja. Voitte ihan iteksenne arvailla kuka söi mitä ja joi, mutta ruoka oli täydellistä. Täys kymmenen pistettä tälle paikalle. Laskun loppusumma 300 bahtia, eli 7,50€.
Erityishuomioita: Tarjoilija/päällikkö/omistaja oli kolmannen sukupuolen edustaja ja sen helevetin vekkuli koiranpentu pyöri siinä meijän jaloissa koko ajan. Banana Barin wifillä kokeiltiin siinä sit huviksemme että jokohan Thaimaan Pokemon-serverit olis toiminnassa ja jumangega nehän toimii. Itse asiassa ne on toiminu koko ajan mutta ilmeisesti meidän resortin omistaja on jonkin asteinen allahinpalvoja ja se on asentanu hotellin nettiin pelikiellon. Tämä on hieman kummallista kun yleensä nää islamistit blokkaa ensimmäisenä kaikki betsisivut mutta ne toimii kyllä kaikki.
Tultiin kotiin pienille ruokalevoille ja sitten pittää lähtee hoitamaan itelleen thaimaalainen puhelinliittymä että pääsee pelaamaan. Pienellä googletuksella selvis että 7/11 myy unlimited data packagella olevaa prepaidia ja minä muistan missä täällä on 7/11. Lähettiin mopolla sinne ni tuossa meijän lomakeskuksen risteyksessä kävi sillä lailla että kun minä oon kääntymässä oikealle ni minunhan pittää tietysti väistää molemmista suunnista tulevaa liikennettä koska täällä ajetaan väärin päin. Noh, minä olin varmaan jo pari minuuttia siinä ylivarovaisesti ootellu että mihinkähän väliin tässä kerkeis ku mopoja, autoja, tuktukeja ja norsuja vilisee aika saatanan paljon ja sitten katoin että tuohon väliin kerkee. Aloin jo vähän kytkintä siinä nostamaan ni yks hampaaton pappa alkaa ilman suuntamerkkiä kääntymään siitä minun edestä tänne meidän tielle. Vaimo kirkuu tarakalla ja minä sain just jarrut takaisin pohjaan kun se pappa kaartoi noin sentin päästä meidän eturenkaasta ja huusi samalla ”SOLISOLIIIIIIiiiiiiiiii”. Okei, saat anteeks, mut vähän säikäytti.
Ensimmäinen löytämäni 7/11 oli täynnä koululaisia univormuissaan. Kaikki osti nuudeleita ja käyttäytyivät äänekkäästi. Oletan että se oli ruokatunti. Kehnosti englantia puhuva myyjä yritti myydä mulle semmoisen prepaidin millä saa vaan lisävirtaa olemassa olevaan Dtacin sim-korttiin. Jos ihan totta puhutaan ni minä meinasin vahingossa ostaa semmoisen ja se myyjä pelasti minut hasardilta. Ajeltiin toiseen seveneleveniin koska näillä ei ollu muunlaisia olemassa. Löydettiin isompi saman ketjun myymälä ja sieltä löytyi heti kolmeakin eri vaihtoehtoa. Minä oon kyllä niin paska tuossa tietokoneslangissa että en tiijä yhtään tarkoittiko ne tekstit rajatonta dataliikennettä mutta isoja numeroita niissä biteissä ja megagigoissa oli. Aattelin että varman päälle jos haluaa pelata ni ostaa semmoisen liittymän minkä paketissa on isoimmat numerot. More is more, you know! Myyjätär ei puhunu yhtään englantia ni ei ollu apua siitäkään. Maksun aika ja kassaneidiltä tulee ensimmäinen englanninkielinen sana: ”Passport”. No niin, tiesinhän minä että sen tarvii liittymän ostoon mutta muistinko ottaa mukaan, no en vittu muistanut, siellä se on hotellin kassakaapissa. Huomenna siis uusiks passin kanssa koska nyt on se hetki kun aurinko laskee ja silloin ei täällä liikenteessä uskalla enää valkonaama mopolla touhuta. Kohteliaisuussyistä vaimo osteli molemmista kaupoista viinereitä ja kakkuja ja suklaapullia koska on kuulemma moukkamaista poistua kaupasta ostamatta mitään. Hyvä selitys.
Kotona katsottiin vielä ens viikon Vain Elämää-jakso ja pakko tunnustaa että alakerran juippi veti taas parhaiten. Hyvä Miklu. Siihen päälle vielä 3 rästiin jäänyttä jaksoa Blindspottia ja kylläpä nyt nukuttaa mukavasti. Tsaui!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti