sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Hane matkoilla, syyskuu 2016, day 6, Mai Khao, Thaimaa

HELLO. Kello on ysi ja vaimo meni suihkuun. Minä sinkoilen pihalla ees taas ja yritän saada kiinni kaksipäistä lintua. Sain sen kiinni. Sen nimi on Doduo ja se painoi 35kg. Tää oli taas niitä pokemon-juttuja. Aamiaiselle mennessä iski vasempaan takajalkaan hirmuinen kramppi. Se saattoi johtua varhaisesta poukkoilusta tai sit en oo taaskaan muistanut juoda tarpeeksi. Kylläpä tuntuu ihan kuin joku työntäisi puukkoa pohkeeseen. Aamiaisella nautin ensiavuksi 2 banaania ja litran appelsiinimehua, helpotti heti. Aurinko paistoi keskeltä taivasta ja vaimo läks allashommiin. Minä suoritin pari tuntia toimistotöitä ilmastoidussa olosuhteessa ja sitten siirsin toimistoni altaalle.
Suomesta tuli toimistoon suru-uutinen. Cinnari on kuollut viime yönä. Sairaus vei Peculta viimeisetkin voimat. Reilu kuukausi sitten Kuopiorockin bäkkärillä viimeks juteltiin. Pecun jalat ja kädet oli jo pois pelistä mutta lärvissä oli edelleen se virne, se sama virne mikä siinä on kai aina ollut. Sen virneen minä tulen aina muistamaan.
Ei jäädä tuleen makaamaan, jokaiselle se lähdön aika tulee joskus, mutta niissä lähtöaika-arpajaisissa olisin toivonut Peculle parempaa arpaonnea. Aurinko meni pilveen.
Tämä keli on hyvä hieronnalle. Taisin aiemmin jo mainita että tuossa rannalla on vähän epämääräisen oloinen hieromo, mutta halpa se on joten ihan sama kokeilla. Vähän reilu 10€/h ja listasta sai valita mieleisensä hieronnan. Otin head & shouders-hieronnan, vois kuvitella että auttaa myös hilseongelmaan jos sellainen olis. Aiemmista thai-hieronnoista oon oppinu sen verran että ei kannata valita sitä perinteistä koska se mummo tulee kävelemään sinun selkäs päällä ja painelee kyynärpäillään niin vittumaisista kohdista että aina sinun tekee hieronnan päätteeksi lähinnä lyödä sitä mummoa naamaan. Minulle valikoitui niistä kymmenestä vaihtoehdosta hierojaksi vähän nuorempi ja rotevampi kotka, ei tiedä välttämättä hyvää. 
Head & shoulders-hieronta aloitetaan näemmä nilkoista, jassoo. Siitä se pikkuhiljaa siirtyi puristelemaan minun hanuria ja sitten alkoi hieromaan selkää. Noin puolen tunnin kohdalla päästiin vasta shoulders & head-osastolle ja kyllä oli kovakourainen tämäkin rouva. Minkäs teet kun luonto ei mulla anna periks ilmoittaa siinä alussa että voitaisko tehä tämä homma varovaisemmin ku meikä on herkkä tyyppi. Sit se alkoikin jo vääntelemään päätä sillä lailla että jos minun oikea OMT-fysioterapeutti olis sen nähny ni olis keskeyttänyt orgian heti. Hetken aikaa jo tuuletin että tämä tuokio on ohi mutta se vain kävikin hakemassa lisää rasvaa ja alkoi hieromaan minun persettä. Se oli polvillaan siellä minun jalkopäässä ja puristeli meikän timanttisia pakaroita ihan tosissaan. Joka kerralla sen peukalot meni syvemmälle minun persvakoon ja minun piti jo vähän alkaa jännittämään sulkijalihastani ettei sen peukalo, tai pahimmassa tapuksessa kaks, sujahda minun perseeseen. Kyllä vois taas yrittää kaupata Reginaan tätä blogia. Vaimollakin oli jännittävää kun sen hierontapisteeseen lensi lentopallo viereiseltä pelikentältä noin 5 minuutin välein. Parempi kuitenkin osuma lentopallosta kuin peukalo perseessä.
Suihkuun pesemään hierontaöljyt pois perseistä ja sit ostarille syömään. Eilinen pizza rauhoitti vatsan kivasti joten jatketaan samalla linjalla ja nautitaan länsimainen hampurilainen paikallisella norsukaljalla. Hyvä oli. Kauppiaan tytär ei laulanut enää roaria tänään, hänet oli korvannut jokin vastaava piirinmestari joka veti Adelen Hellouta. Käveltiin viereiselle markkinapaikalle koska shuttle lähtee sieltä. Eilinen norsu oli syömässä tien varressa ja päästeli torvestaan pieniä ääniä. Se oli pieni norsu, olettaisin että poikanen. Kotipihalla näin viimein sen rupisammakon josta lähtee kerrostalon kokoinen ääni. Se sammakko oli kuitenkin vain aikuisen miehen nyrkin kokoinen. 
Tämä oli surullinen päivä. Näkemiin Pekka, mutta ei hyvästi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti