Tänne päin tullessa aikaero on sinun ystävä, tai ainakin minun. Saman tien on asiat kohillaan ja voi aloittaa operoinnin. Nyt tietty auttoi sekin että tulin bisnesluokassa. Minä kun oon meidän perheen lentovastaava ni otin vapauden hoitaa bisnesluokan lennon HKI-Singapore. Kuten oon aiemminkin ilmoittanut niin ihmistä ei ole luotu nukkumaan istuillaan ja jos noin pitkä lento on yöllä ni se on jo terveydellisistäkin syistä aivan kidutusta matkustaa turistiluokassa. Nyt oli mukava kun sai vetää täysin makuuasennossa koko matkan ja nukkua kunnon yöunet. Ruokana nieriää tai osso buccoa ja shampanjat toki Iittalan Ultima Thule lasissa finnairin piikkiin. Lähtiessä mentiin jo sen verran ajoissa kentälle että kerettiin hetki sikailemaan business loungessa. Täydet pisteet Finnairille tuosta lennosta, hyvä! Sitä minä en vaan ymmärrä että miks Darude lensi siellä köyhempien osastossa ku ihan varmaan sandströmmiä on striimattu enemmän kun meijän koko tuotantoo. Se oli menossa pistokeikalle Australiaan.
Vaimon valitsema hotelli on Renaissance Phuket Resort & Spa, viis tähtee. Hyvin se osaa valita, puitteet on viimesen päälle kunnossa ja paikat kiiltää. Keli on vähän kehno. Koko viime yön satoi ja vielä aamullakin ihan semmoisella teholla että paikallisuutisissa sitä luonnehdittiin rankkasateeksi. Aamupala oli just sellainen kuin viijen tähden hotellilta vois odottaa. Kaikkea on ja se kaikki on toimitettu sinulle suoraan puusta tai maasta. Munat ja eläimet paistellaan just sinun toivomuksien mukaisesti siinä nenäs edessä niin että voit itse valvoa prosessia. Mehun puristaminen aloitetaan vasta sitten kun oot ilmoittanut mistä hedelmästä haluat sen puristettavan. Esimerkillisen paljon oli tarjolla myös paikallisia ruokalajeja, meikä pitää niistä lähes kaikista aivan homona. Thaimaalainen ruokakulttuuri on paras. Piste. Muille kuin resortin asukkaille tuon aamiaisen hinta olis ollut 1670 bahtia/ 2 nokkaa eli noin 22 euroa/yks nokka mikä on täkäläisittäin melko mojova hinta mutta kuvastanee osaltaan tuon ”aamiaisen” laatua.
Parin tunnin ruokalevon jälkeen sade oli lakannut ja käytiin tutkimassa alueet ja rannat. Näyttää hyvältä, kaikki on luxusta. Isoon järveen ei kuitenkaan pääse uimaan. Aallot on ihan Havaijin luokkaa ja joka puolella on uimakiellosta kertovat punaiset liput. Jotta viesti menis perille ni jokaisen lipun vieressä seisoo vielä vartija univormussa. Aika turvallinen olo. Komeita uima-altaita on kuitenkin joten nyt tarvitaan handelle uimahousut. Lähtiessä tuli pakkauksen kanssa sen verran kiire että pääsivät unohtumaan. Aiemmilla Thaimaan reissuilla muistan uimahousujen maksaneen noin 100 bahtia (2,50€) mutta meijän hotellin uimahousukaupassa olivat 1000 bahtia. Tää resort on ihan selvästi suunnattu joillekin vähän ökyrikkaammille japseille mut elostellaan nyt kun on kerran aloitettu. Uimahousu jalkaan ja altaaseen. Vesi tuntui vähän kylmältä. Se oli 25° kuten ilmakin, ei oo lämmintä täällä nyt. Mulle just sopivaa, vaimo vaatis enemmän.
Allasbaarin tarkastus on yks tärkeimmistä asioista. Testataan ensin gin tonic. Hinta on saman verran kuin Helsingin keskustassa, eli puolta enemmän kuin Kuopiossa ja 10 kertaa enemmän ku thaimaassa yleensä. Plussat: Tarjoilija kysyy haluanko sen Hendricksistä vai Beefeaterista ja käyttää siihen sitruunaa eikä sitä vitun limeä. Miinukset: Tonicin tilalla on vichyä. Iso miinus oli se. Jatkan altaalla makaamista ja viihdytän itseäni seuraamalla kuinka japsit koheltavat selfietikkujensa kanssa. Sitä ne tekee joka puolella maailmaa, muuta ne ei vissiin tee.
Päivällisen aika. Nyt tekee mieli amerikkalaista hampurilaista ja eurooppalaista kaljaa. Semmoiset mulle pöytään kannettiin ja ne olivat erinomaisen hyvät. Vaimo otti jonkin paikallistyylisen pizzan ja hyvä oli sekin, minä maistoin. Näin silmilläni että siinä oli just sitä samaa chiliä kuin aamiaisella olevassa sikanuudelissa. Se poltti 30 sekuntia oikein saatanan lujaa ja sit se jälkimaku hävis lähes kokonaan, aivan hetkessä, jätti vain semmoisen pienen ja miedon muistutuksen. Hyvä chili, se makukin oli oikein hyvä. Saatoitte arvata että rouva tilas jälkiruoaksi suklaakakkua ja jäätelöä mutta sitäpä ette tienny että minä annoin allasbaarille uuden mahdollisuuden ja tilasin paikallisen version long island ice teasta. En muista sen nimeä muttä se oli keltainen ja pääraaka-aine oli mango. Pohjalla olevat nesteet olivat ihan saatanan makeita, pinnalla oli pelkästään jyrkkää viinaa ja siinä välissä kaikki kirpeät ainesosat yhtenä kerroksena. Aattelin että jos nuo hämmentäis sekaisin ni saattais tulla ihan juotavaa. No ei tullut, huonommaksi vaan muuttui. Vaimo kysyi hyvin että mitä sä siihen lisäisit että sen drinkin sais pelastettua? Vettä, sitä siihen olis tarvinnut laittaa. Enemmän on aina enemmän, more is more, mutta ruoan- ja juomanlaitossa se kannattaa unohtaa. Join minä sen silti kun ei se pahaa ollut, hieman omituista vain.
Fysiikan lakien mukaan illalla nukahtaminen pitäis nyt olla vaikeeta mut minun limbinen kompassi päätti toimia päinvastoin. Kello on 19 ja minä alan nyt nukkumaan. GN
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti