Hane matkoilla, tammikuu 2019, day 3, Tel Aviv, Israel

Shalom! Se on ehkä jokin tervehdys, ehkä hebreaksi tai arabiaksi. Joku sanoi minulle eilen niin ja minä olen sitä nyt toistanut kaikille ja kaikki tuntuvat hymyilevän ni eikös se oo silloin ihan ok? Aurinko paistaa ikkunassa ja säätiedotus lupaa vajaata kahtakymppiä. Valitettavasti se lupaa myös että viiden maissa alkaa satamaan, tosin aurinkokin laskee just ennen viittä ni samapa tuo. Ikkunasta näkyy myös jenkkien suurlähetystö, se on ihan meidän ikkunan alla kadun vastakkaisella puolella. Niiden katolla on semmoinen antenni että CIA:n pääkonttorissa kuullaan ihan varmasti mitä meijän hotellihuoneessa tapahtuu. Iso ameriikan lippu liehuu siinä antennin vieressä. Pääovella ei näy ketään mutta sivuovella on helevetin pitkässä parijonossa ihmisiä joidekin lappujen kanssa. Jonkin armeijan sotilas vahtii sen jonon järjestystä rynnäkkökiväärin kanssa. Minä en tiedä minkä armeijan sotilas se on, enkä tiedä mitä ne ihmiset sinne jonottaa. Vaimon mukaan en saa myöskään mennä selvittämään tätä asiaa. Häntä pelottavat rynnäkkökiväärit.

Rynnäkkökivääri tuntuu olevan täällä melko arkinen varuste. Oon nähny niitä ihmisillä jo mm. Mc Donaldsissa ja  vaatekaupassakin oli rouvalla semmoinen. Enimmäkseen niitä näyttäis olevan poliiseilla ja vartijoilla. Sotilaat ei oo juurikaan aseiden kanssa kaupungilla. Kokemuksiini perustuvan tutkimuksen mukaan melkein puolet israelin armeijan sotilaista on naisia, siltä se näyttää tuolla kadulla. Naiset ovat täällä asevelvollisia ihan samaan tapaan kuin miehetkin, heidän palvelusaikansa tosin on vain 21 kk kun se miehillä on 3 vuotta. Vapautuksen armeijasta voi saada jos olet kristitty tai muslimi. Nainen voi saada tämän lisäksi vapautuksen jos hän on naimisissa tai omaa lapsen. Kiinnostais olla kärpäsenä katossa kuuntelemassa kun joku israelilainen keksii olevansa kolmatta sukupuolta ja yrittää saada kutsunnoissa vapautusta. Israelin väitetään olevan lähi-idän ainoa ydinasevaltio. Sitä en tiijä onko näin mutta jotain ne vahtii ihan helevetin tarkasti kun tasan tunnin välein surraa ilmavoimien kopteri rantaviivaa pitkin tuosta minun ikkunan edestä.

Aamiainen syötiin siinä samassa Bistro Masadassa kuin eilenkin. Erinomaisen hyvä ja kallis se oli taaskin. Muiden aamutoimien jälkeen esittelin vaimolleni päivän suunnittelman. Täällä on melko korkeita pilvenpiirtäjiä joten googlataan niistä korkein ja mennään sen rooftopille kuikuilemaan. Vaimo hyväksyi kun kuuli että siellä niiden isojen talojen luona on myös ostoskeskuksia. Noin kolme kilometriä käveltiin kunnes oltiin siellä ”bisneskeskustassa”. Siihen kaikkein korkeimpaan kokeiltiin mennä mut se ei ollu kovin kosher ku se oli jokin puolustusministeriön rakennus ja heti ulko-ovella oli rynkyt vastassa. Vieressä oli toinen lähes yhtä korkea, mentiin siihen. Ovella oli turvatarkastaja tutkimassa rouvan laukun ja metallinpaljastimella etsi ylimääräisiä pistooleita minun shortseista. Normaali käytäntö kaikissa kauppakeskuksissa ja tavarataloissa tämä tuntuu olevan.

Tässä on kolme tornia samassa rykelmässä ja kaikki nousee yhdestä ja samasta shopping-helvetistä. Kaikki opasteet arabiaks tai hebreaks eikä kukaan hlökunnasta oikein puhu englantia. Ehkä tunnin verran hermoiltiin ennenku oikea hissi löytyi ja päästiin ylös. Siellä ylhäällä ei ollu sit oikein mitään muuta kuin jokin vähän keskeneräinen kerros missä roikkui katosta sähköjohtoja ja ikkunat oli aivan paskaiset koska siellähän oli selvästikin remontti käynnissä. Mutta niin vaan sinne ihminen pääsi hissillä ajelemaan ja maisemia katselemaan. Ne olivat aivan hyvät:

Sit otettiin taksi Old Jaffaan. Se on ilmeisesti kaupunginosa tuossa heti Tel Avivin eteläpuolella. Joskus se on kai ollu ihan oma kaupunkinsakin, tai en minä tiijä. Tel Avivin oikea nimikin on kuulemma Tel Aviv Jaffa. Helevetin sekavia ovat monet juutalaisten jutut. Edelliseen taksikuskiin verrattuna tämä oli kovin vaisu mutta hienosti vei turistin kohteen. Kohde on hieno ja oikeesti se appelsiinimehu siinä ensimmäisessä baarissa oli heti niin hyvää että ei se vodkaa kaivannut juuri lainkaan. Appelsiinihän on siis täältä Jaffasta kotoisin. En tiedä mistä Joona oli kotoisin mutta tässä Jaffan satamassa se joutui valaan vatsaan. Paska kohtalo. Tai siis eikös se päässy sieltä poiskin? Mitä kautta? Oliko kuitenkin paska kohtalo? Tai siis paskakohtalo? Ostin huumoripaidan ja huumorihupparin ja sit käveltiin Jaffasta kotiin noin 3km. Kotimatkalla alkoi sade ropsautelemaan ja rannassa tuuli nostamaan aalon korkeuden jo komeaksi. Siinä matkalla oli myös jokin mainos että täällä on euroviisut keväällä. Jos minä jäisinkin kevääks tänne ni Sampsa tai Niksu voisitte laittaa mulle meiliin ohjeet vaikka ihan vaan ranskalaisilla viivoilla että mitenkä ne euroviisut voitetaan.

Pari päivää oon tässä miettiny että mikä on tuommoinen ihmeellinen palikka meidän oven pielessä, yritin jo kertaalleen repiä sen irtikin tutkiakseni tarkemmin mutta oli liimattu niin hiivatin tiukkaan ettei irronnut. Meijän perheen vaimo on googlettamisen piirinmestari ja selvitti tämän asian. Sen mokkulan nimi on Mezuza, kuva alla. Sen sisälle on kääritty säkeitä paksusta kirjasta. Kun juutalainen lähtee kotoaan ni sitä palikkaa tulee nykäistä sormillaan ja sitten laittaa sormet suuhun. Sama homma kun palaat kotiin. Tämä suojelee sinua ja sinun kotias luciferilta kun oot poissa tai kun oot kotonas. Täällä on joka ikisessä asunnossa ja hotellihuoneessa tai ihan missä vaan ihminen nyt sattuukaan asumaan ni tuo sama palikka ovenpielessä. Se on siis saatanankarkoitin ja olettaisin että niitä saa ihan rautakaupoista. Saatanankarkoitin tulee olla aina asennettuna ovenpieleen 2/3 -kohtaan siitä oven korkeudesta ja sen pitää olla just tuollai vinossa. Ai miksikö? No siksi koska vain Jumala voi laittaa asioita täydellisesti suoraan. Niinpä niin, olisihan tuo pitänyt heti hoksata.

Lähialueelta löytyi helvetin hyvä pullapuoti. Tänään ei syödä iltapalaksi suolaista. Hyvää yötä!