Eilen illalla alkoi ihan pieni tai keskisuuri myrsky. Vettä ei hullusti satanut mutta tuuli oli vailla vertaa ja salama löi tahtiin tiheään. Ikkunasta näkyi kun aallot tulivat aallonmurtajien yli ihan perille asti. Tuuli ja aallokko jatkuu näköjään vielä aamullakin ja surffaajat ovat hoksanneet saman. Melko suosittu harrastus tuntuu olevan juutalaisissa hipsteripiireissä. Me kristityt (tai kristitty ja pakana jos tarkkoja ollaan) näimme eilen taksin ikkunasta kuinka oli mukavia putiikkeja tuossa matkalla Jaffaan. Tämän päivän hommana on mennä se sama pätkä jalkaisin ja tutkia puodit samalla. Käveltiin hotellilta Ben Yehudaa pitkin Great Synagogalle ja siitä käännyttiin oikealle Eilat Streetille joka siis oli tämä kyseinen putiikkikatu. Ihan sillä laittelen tähän näitä katujen nimiäkin koska tiedän että kollegani Diablo-yhtyeestä on tulossa tänne ens kuussa ja lukee minulta tippejä. Siinä vähän ennen isoa synagogaa on semmoinen Carmel Market -markkinakuja, kannattaa tarkastaa se myös, oli vallaton hulabalåå siinä.
Sitten oltiinkin jo ymmärtääkseni Jaffan kaupungin puolella kai. Lyhyt pysähdys terassilla, keho huutaa yhtä Red Bullia. Yleensä se on kyllä täällä mielummin se halpis XL-juoma mut samaa paskaa kuitenkin. Noh, täällä ei ollu nyt sitäkään, kuten ei monessa muussakaan paikassa. Muutamia asioita täällä ei meinaa välillä läytää mistään ja ne yleisimmät on energiajuoma ja liha. Terveellisempänä korvikkeena kelpaa oikein musta tee ja appelsiinimehu. Ai herra, muistakaa juoda tätä appelsiinimehua jos täällä olette, on ihan pikkusen hyvää. Aiemmin käytiin jo tuossa Jaffan kukkulalla mut ei oikein silloin hoksattu että siinä nyppylän takana on se legendaarinen Jaffan satama missä se yks tauno joutui valaan suihin ja siellä pitäis olla nykyään vaikka mitä huvitusta. Kierrettiin seuraavaksi rannan kautta sinne ja matkalla kuulusteltiin paikallisilta villikissoilta kuulumisia. Kissoja on täällä paljon ja ne on pääasiassa villikissoja. Suurin osa arkailee mutta yks tuli tuossa jo tekemään vähän turhankin läheistä tuttavuutta perheejäseneeseen. Pharmacystä sit ostettiin seuravaks Bebanthenia.
Satamassahan oli sitten noin 20 erilaista baaria/ravintolaa ja dätsit, eipä juuri muuta. Yhessä käytiin hetki jalkoja lepuuttamassa ja kahvi/tee juomassa. Alkupalana tuli täälläkin väkisin jokin shotti, hyi saatana kun oli anista siinä. Pakko oli ottaa pieni Maccabi-tuoppi että sai sen jälkimaun pois. Otin jonkin leivänkin joka ei sit koskaan edes saapunut pöytään, mutta ei se kyllä näkynyt laskussakaan. Ja ihan saatanan vaikeeta oli sen laskun saaminenkin ja sitten vielä se rahan hakeminen pöydästä ja huhhuh, mitenkä ja miks pitää tehä kaikki niin helvetin vaikeeks. Palvelusta ja asenteesta olis vähän siellä ja täällä oppimista. Jossain homma toimii 10/10 ja jossain taas ei sitten niin yhtään. Raivostuttavaa.
Minulla on ollut tässä kova halu päästä sinne Jerusalemiin katselemaan jeesuksen tontit mutta se ei oo ihan pala kakkua. Jerusalem on tuossa melko lähellä mutta vaikka se on israelissa niin se on silti kaytännössä keskellä Palestiinaa ja silloin pitää olla erityisen varovainen. Siellä Jerusalemissakin on pikkuisen niinku omat alueet muslimeille ja juutalaisille ja kristityille ja kannattais oikeestaan tietää missä liikkuu. Ja jos meet sinne vahingossa sapattina ja pysäköit väärälle alueelle ni ne saattaa kivittää sinut tai ainakin sinun autos. Yks minun ystäväni nimeltä Mikko on jeesannut näissä Israel-asioissa minua koska hän on täällä vieraillut useamminkin. Mikko laulaa yhtyeessä Swallow The Sun ja sillä oli tarjolla yks sen luottopakkihevimiesystävä täältä joka vois ehkä lähtee käyttämään meitä siellä Jerussa. Nyt kävi kuitenkin niin että Tal (nimeä ei muutettu) aikoi olla viikonlopun juovuksissa koska oli hänen syntymäpäivänsä. God damn, tarvitaan suunnitelma B. Ite en kyllä uskalla sinne vuokra-autolla lähteä. Se on kuitenkin niin että yhdestä risteyksestä väärin ja oot Gazassa ja ajat miinaan. Talin ensimmäinen vastaus oli mielestäni hyvä, vapaasti suomennettuna: ”Luuletteko te vitun kristityt että te voitte tulla tänne milloin vaan ja me jutkut odotetaan puhelin kourassa milloin teitä pitää lähteä viihdyttämään?”. Paljon onnea ja hyvää syntymäpäivää, Tal!
Minä kävin lähimarketista iltapalatarpeet. Leivät ja kasvit on hyvää ja halpaa. Juustot ja makkarat on hyvää mut ei oo ihan halpaa. Juustosiivut maksaa noin 1€/kpl. Teen ja kahvin tilasin take away-malliin myös ja taas piti selittää ihan saatanasti palvelijalle että haluan cafe latten enkä cappucinoa, väkisin se sanoo taaskin tekevänsä ison cappuccinon ja minä jo luovutin että olkoon sitten niin. Mutta loppujen lopuksi se teki kuitenkin latten. Siinä ei ollu hirveetä kiirettä kenelläkään ni aattelin että selvitetään nyt tämä asia, nää kuitenkin väittää täällä että Tel Aviv on koko maailman kahvipääkaupunki ni katotaan sit kerralla myös termistö haltuun. Elimelekh (nimi ei muutettu) sanoi että he kutsuu kahvejaan just niinku haluaa ja heillä maitokahvi on cappucino ja jos sinä viisasteleva kristitty haluat huomenna nopeammin sen ison latten ni sanot että BIG CAPPUCINO!!! Nonni, näin ne vaan asiat selviää puhumalla.
Paikallisuutisia: Gazan puolelta lentelee tänne aika ajoin raketteja ja kranaatteja ja kuulemma kotitekoisia ohjuksiakin. Älypuhelimiin on ollut tarjolla yksityisten kehittämiä sovelluksia jotka varoittavat näistä raketeista. Aiemmin Israelin armeija on tarjonnut sen datan näihin sovelluksiin mutta vääriä hälytyksiä on tullut kuitenkin melko paljon. Tästä johtuen ja tästä päivästä lähtien armeija ei enää jaa tietojaan näille yksityisille eikä aiheettomia hälytyksiä enää tule. Eikä muuten tule sitten niitä aiheellisiakaan. Hyvää yötä ja oikein rauhallisia unia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti