tiistai 11. lokakuuta 2011

TK poissa kotoa, välipäivä, Wien, AT

10.10.2011 Maanantai. Välipäivä wienissä, herätys viinan ja kusen hajuisesta camperista kenenkäpä muunkaan kuin Tolbergin kainalosta. Yhtyeen alkoholiorientoitunut siipi oli juhlinut Painin bäkkärillä, itse nukahdin muutamaksi tunniksi omallemme. Taksin avulla olivat myös tutustuneet Wienin keskustaan jotta olisi jotain pohjatietoa tulevaa välipäivää varten. Sen verran olivat viisastuneet että homobaarissa kovin kysyntä oli Anteron perseellä, ihan oli paperilla osoitteita vaihdeltu siellä.

Vapaapäivän kunniaksi ajateltiin tarjota jokaiselle ryhmän jäsenelle mahdollisuus "hemmotella" itseänsä ja otettiin läheisestä hotellista seittemän huonetta. Laukut huoneisiin ja tunnin päästä tapaaminen aulabaarissa. Lause joka Bobbylta tuli kohta aulabaarissa sisälsi enemmän tunnetta kuin Mamban koko tuotanto: "Kyllä minä rakastan teitä kaikkia mutta olipahan ihan vitun hienoo olla tunti yksin!"

Taisin eilen leuhottaa että selkärangallisen rodun edustajana tuhlaan välipäivän kulttuuriin. En mie ihan täysin valehdellut, yhestä ihan vitun hienosta kirkosta otin kuvan ja sit lähettiin baariin. Käytiin poikaporukalla syömässä saatanan isot Wiener Schnitzelit ja sen päälle alettiin etsimään hevibaaria. Metrolla ajettiin jonnekin saatanan sudettiin missä Rydi muisti nähneensä hevibaarin joskus koukkunokkien kiertueella viime vuosituhannella. Shalom, ei löytyny sitä mutta melko paljon muita hyvin aitoja ruokaloita.

Jotta tähän joutopäivään saataisiin sisällytettyä jokin järjestelmällisyys ni keksittiin semmonen peli, Metropeli. Vaikkakin julkinen liikenne sotii ajatusmaailmaani vastaan ni kyllä se nyt humalassa ja ulkomailla voidaan hyväksyä, minulla on vara antaa periksi sen verran. Wien on miljoonakaupunki ja täällä on melko kattava metroverkosto ni ostettiin joka ukolle 24h metrolippu. Jokainen oli vuorollaan matkanjohtaja (reisen fuhrer) ja johdatti muun ryhmän kahden metropysäkin verran johonkin suuntaan ja valitsi sieltä paikan johon tutustutaan. Lähes poikkeuksetta nämä sattuivat olemaan baareja, kerran osui jokin oopperatalo mut oli siinäkin onneks baari.

Tällä pelillä mentiin aamuyön tunneille saakka ja sit äkkiä nukkumaan. Aamulla herätys 7.30 ja sit heilahdetaan 320km takas Saksan puolelle. Välipäivä lusittu, huomenna keikka Munchenissä ja sen jälkeen kuulemma kaikkein jännittävin tullaus ja rajanylitys kun poistutaan EU:sta Sveitsiin. Nyt voin sormet otsalla laulaa että oon mä juonut viinin wienissä. Myöhään eilen illalla kuulin myös seuraavan lauseen: "En ikinä olis uskonu että tämä glamour voi olla näin saatanan väsyttävää ja raskasta?"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti