Aurinko nousee melko tarkalleen tuolta Guantanamon takaa. Guantanamo on kuubalaisten amerikkalaisille 1900-luvun alussa vuokraama maatilkku jonka vuokrasopimusta ne ei pysty purkamaan. Vuokra on ollut iät ajat 4000 dollaria vuodessa. Jenkit on tunnollisesti lähettäneet shekin joka vuosi mutta kuubalaiset ei oo lunastaneet vielä ensimmäistäkään. Shekin lunastaminen kuulemma antaisi ymmärtää että ne hyväksyis amerikkalaisten läsnäolon täällä. 2000-luvun alussa sinne rakennettin vankila afganistanilaisille uskovaisille. Eilen illalla oli tuossa meijän pihalla binko, joo, täällä se lausutaan binko. Kaikki muutkin geet lausutaan aina kooksi. Siitä binkosta oli sen verran hyötyä että nyt osaan paitsi tilata kaikki tärkeimmät alkoholijuomat espanjaksi niin myös osaan luvut väliltä 1-99. Esimerkiks 38:n kinitonicin tilaaminen sujuu kuin vettä vaan. Juu niin ei, binkossa ei oo numerot kuin välillä 1-75 mut ne loput menee siitä eteenpäin hyvin samalla kaavalla.
Aika miedot oli bileet vuoden vaihtuessa. Itse nukahdin jo ysiltä mut en ainakaan mihinkään paukkeeseen heränny missään vaiheessa. Vissiin tällä näiden köyhyydellä ei ihan vitusti paukutella raketteja taivaalle. Oli muuten eilinen juhlaillallinen melko näyttävä. Jokin hevosentapaisen nisäkkään takakoipi oli grillissä kokonaisena, pöydät notkui sushivehkeitä ja hotellin oma sokerileipomo oli tehny täytekakkuja sen kymmentä sorttia. Kuvia otin kun hyvältä näytti mutta kuten arvata saattaa ni makunautinnot ei ihan älyttömän huikeita ollu. Nyt mie pinkasen taksilla tuohon ytimeen, huhun mukaan siellä saattaa olla yks autovuokraamo auki näin pyhäpäivänäkin. Mutta kuten aina niin kuubalaiseen lauseeseen tulee lisätä johonkin kohtaa sana ehkä.
Vuokraamoon lähtiessä jäin hetkeks juttelemaan hotellin portsarin kanssa. Se sanoi että annapas olla kun soitetaan yhelle tutulle, yhelle Monycalle, se vois järjestää teille kyydin Havannaan. Se näppäili numeron Monycalle ja tumppas puhelimensa minun kouraan. Onneks Monyca osas englantia ees pykälän verran paremmin ku mie espanjaa ni ainakin välillä tuntui että ymmärsimme toisiamme. Jos tilaus meni niinku mie kuvittelen ni ylihuomisaamuna tulee klo 7 classic american-mallinen taksi ovelle ja siinä on mukana kuski sekä opas/turvamies. Se vie meidät Havannaan ja tuo illalla takaisin. Päivän ajan ne siellä meitä ajeluttaa niinku halutaan. Hinta 150 CUC eli 120€ sisältää petroolit, näiden kahen ihmisen palkat ja ainakin sen 300km edestakaisin ajelua. Miellyttää, mutta vähän myös jännittää että ymmärsinköhän mie kaiken aivan oikein.
Vaimo on lukenut seitsemässä päivässä 12 kirjaa ja nyt ne on loppu. Näiden nettiyhteyksillä ei paljon uusia latailla mutta hotellin "kirjastosta" löytyi pari sopivaa ensiapuun. Tänään mie vien sen orientaaliravintolaan syömään illalla, varasin semmoisesta pöydän. Yritin varata paikat asian restaurantista mut termi on kuulemma väärä täällä päin, se on oriental restaurant ja sillä sipuli. Parvekkeen ovesta kuulin just että altaalla on alkamassa salsa lesson, täytyy rientää.
Orientaali-illallinen ei nyt menny sit ihan buttoniin. Puitteet muistutti kyllä hyvin kiinalaista ravintolaa. Menu tuli pöytään, vain yksi menu. Luetaan siis joko vuorotellen tai ääneen. Huudon ja neuvottelun päätellen muutkin kattaukseen osallistuneet valitsivat tuon jälkimmäisen menetelmän. Seuraavaks piti päättää että luenko minä sitä vaimolle kiinaksi vai espanjaksi, englanninkielisiä sanoja en montaa löytänyt. Sain kuitenkin pääteltyä että tässä nyt on meille tarjolla vain kaksi erilaista tasting menua joista toinen on vegeterian. Otettiin se lihansyöjille tarkoitettu setti, totta kai. Niiden muutaman tunnistamani sanan perusteella nyt saattaa mennä hyvin tai hyvin huonosti. Ensin juomat, vettä automaattisesti ja sitten kysymys että puna- vai valkoviiniä. Minä siihen että kun en oo oikein viinimiehiä ni josko oluen sais. Ei käy, orientaalin ruoan kanssa kuuluu perinteisesti juoda kuubalaista viiniä joka valmistettu alkeellisella espanjalaismenetelmällä ja se saattaa sisältää kuplia. Todella oriental meininki on nyt. Ime tunkkias ja tuo meille sitä teidän "spriteä" sitten. Kerron jo tässä vaiheessa että jokaisen maistelun jälkeen kului aikaa puoli tuntia ennen seuraavaa settiä. Kerron myös sen että minun mielestäni tasting menun perusidea on se että tarjoilija kertoo mitä se siihen pöytään milloinkin tuo ja vielä sen miten se on valmistettu. Ei kertonu yhdestikään ja se mandariinikiinaks kirjoitettu menu oli piilotettu jo niin hyvin jonnekin ettei siitä saanut luntattua.
Ensimmäisenä tulee kolme "sushi"-kökkyrää. Näyttivät ihan oikeilta mutta olivat lämmitettyjä? Vähän omituisen makuisia mut wasabi oli ihan ok. Sushihan on siis lähtökohtaisesti aina paskaa, mut tämä oli sen lisäks vielä omituista paskaa. Seuraavassa setissä sitten alkoikin se varsinainen tasting, eli mitähän vittua sitä tässä nyt oikein syödään. Ensimmäisenä tunnistin siitä lautaselta kaks leivitettyä jättikatkarapua. Käsittäisin että jos jokin tuote tuodaan leivitettynä lautasella sun nokkas eteen ni se on syömävalmis. Ei mene ihan niin tässä kulttuurissa. Ravulle tehty paikalliskirurgia osoitti että kokki on unohtanut siivota niiltä peräsuolet pois. Jäivät syömättä. Siinä vieressä oli jokin oudon näköinen paprikaan perustuva kyhäelmä joka ei maistunut millekään mutta sen kyhäelmän runko muistutti merilevää joten oletan sen olleenkin sitä. Samalla lautasella oli vielä pienessä kupissa 6 pikkurillin kynnen kokoista paprikan palaa ja kolme saman kokoista palaa pakasteseitä. Sei hyvää, en valita. Kolmantena actina tarjotaan keitto, aikaa on nyt siis mennyt jo puolitoista tuntia. Keitto näyttää lihaliemeltä mutta ei maistu ollenkaan niin hyvältä. Maistuu soijalta ja pippurilta, ei muulta. Minun mielestä se ei tuoksunut kovin kummalliselle mutta aviopuolison mielestä viemärille ja hän joutuikin poistumaan yökkäillen ulos sitä hajua karkuun.
Kaks tuntia kattauksen alusta kulunut ja ihan saatananmoinen nälkä päällä. Vielä yks mahdollisuus näille annetaan. Seuraavana tulee ensimmäinen pääruoka, liha-trio, tämän olin siitä kiinalais-espanjalaisesta menusta itsekin tajunnut. Pitkulaisella kolmiosaisella lautasella ensimmäinen lohko on lehmää, tai siis ravintolakielellä härkää. Kaksi peukalonpään kokoista palapaistilta maistuvaa lihankappaletta ruskeassa kastikkeessa. Pisteet siitä ettei ainakaan minulla niistä kumpaankaan ollut osunu yhtään rustoa tai jännettä, ei niihin kyllä ollut mitään makuakaan osunut. Lautasen seuraavan lohkon leivitetty liha osoittautui kalaksi, samaa seitä kuin jo aiemmin "maisteltiin". Tässä vaiheessa haluan teille selventää että kala ei ole lihaa, se on kalaa. Myöskään kana ei ole lihaa, mikään lentävä ei ole lihaa, se nyt vaan on niin että liha ei lennä eikä ui. Kysyttävää? Viimeinen lohko lautasella oli porsasta ananaskastikkeessa, nyt on vittu niin orientaalia että lähtee järki. Ensimmäinen nökäre oli ihan mureaa lihaa mutta ei se ananas kastikkeeseen kuulu, se kuuluu pizzaan. Ja sitten se toinen lihapala, nyt tärppäs, ihan saatanan hyvä kuminauhamainen jänne jonka toisessa päässä roikkui sen sian jokin varpaanvälinivel, ai saatana.
Vaimo kysyi yhellä sanalla, lähetäänkö? Lähetään. Iskin haarukan pöytään ja lähettiin viereiseen puffettiin syömään pullaa. Hyvää yötä.
Matkasikarit tarjosi Paul Saar.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti