Aamupala 7.30. Munaa, pekonia, pullaa ja paljon hedelmiä. Nyt on opittu jo vähän mitä kannattaa syödä ja mitä ei. Päivän alustavassa ohjelmassa on delfiinien kanssa uiminen ja illalla rokkibaarissa käyminen. Täytyykin kysyä kirjanpitäjältä saisinko minä tämän reissun työmatkana vähennyksiin jos rokkibaarin vuorovastaava kirjoittais todistuksen että pidettiin palaveri ja sovittiin alustavasti mahdollisesta yhteistyöstä.
Tuossa kolmen kilometrin päässä on delfinaario mut se on periaatteessa kiinni ku joku niistä oli saanu poikasen, siis joku niistä delfiineistä. Tämä on tietysti iloinen asia koska delfiini voi saada poikasia vain ollessaan onnellinen, perimätieto kertoo näin. Mentiin aamulla autopistan (moottoritie) varteen odottamaan bussia joka puolen tunnin päästä saapuikin.
Huhu piti paikkansa, näytökset oli peruttu johtuen iloisesta perhetapahtumasta mutta tuo meidän perheen rouva saatiin kuitenkin pienellä rahalla sinne niiden sekaan uimaan. Ja voi jumangega että se oli onnellinen, viimeks oon nähny sen noin onnellisena omissa häissään eikä tainnu olla edes silloinkaan. Melko leveä oli se hymy, koko elämänsä oli odottanu että pääsee niiden kanssa läträämään. Mie en uskaltanut koska atleettinen kehoni muistuttaa hyvin paljon delfiinin vastaavaa ni nehän olis saattanu pakkohuostaanottaa minut väkisin. "Hola Hane, our long lost brother, welcome home, we will take good care of you!" Ne sanoi siellä ennen veteen menoa että pitäkää vedessä suut kiinni kun siellä on jonniin verran delfiinin jätöksiä, luonnollisesti. Vaimo kirkui kuitenkin koko ajan niin innokkaana että se nieli väkisinki sitä delfiininpaskaa ihan merkittäviä määriä ja tästä johtuen vietti sit nopean 24 tuntia kestäneen vatsataudin. Kirkumisen mallia hän esittää tällä videolla.
Krokotiilifarmi oli siinä samassa myös. Yhen semmoisen 70-senttisen kanssa tein vähän tuttavuutta varovasti. Kuubalainen krokotiili on kuulemma ihan oma rotunsa ja agresiivisempi kuin muut.
Meidän pihalla on semmoinen snackbaari mistä olin kerran aiemmin saanut ihan kelpo hampurilaisen ja sain puhuttua rouvan mukaan siihen pikku iltapalalle. Kaks cheeseburgeria, olut ja cola. Ei varmaan mene pitkään ku eikös se just ole snackbaarin idea. Puolisen tuntia meni ja viereiset pöydät sai jo sandwichejänsä. Kävin hakemassa toisen odottelukaljan ja kohteliaasti tiedustelin hampurilaisten valmistusprosessin etenemistä. Hirmuinen hospotipoo alkoi ja sen verran ymmärrän espanjaa minäkin että ne oli unohtanu meijän purilaiset tyystin. Senorita tosin valehteli että tulossa ne jo on. Noh, puolisen tuntia taas odoteltiin ja kävin toisen välikaljan tiskiltä hieman pettyneellä ilmeellä. Kohta rouva käveli meidän pöydän ohi ja huusi: "hämböögö kamin", juujuu, niin vissiin. Vielä meni puoli tuntia ja nyt alkoi tapahtua. Keittiöstä tulee kaksi lautasta, kummallakin on kaksi leiväpaahtimen läpi tullutta paahtoleipää ja yksi kaupasta ostettu ja parilalla käytetty valmis jauhelihapihvi joka ihan varmasti sisälsi koneellisesti irroiteltua siipikarjan lihaa. Ei yhtään mitään muuta, vain nämä kolme kuivaa tuotetta. Alla kuva, huomatkaa että lisäsin tuohon sinapin ja ketsupin itse. Vaimo se vasta tämmöisistä asioista kiukkuuntuukin jos ihmistä kusetetaan.
Mielenosoituksen omaisesti puraistiin molemmista palaset ja jätettiin pöytään. Juujuu, tiedän että Afrikassa ihmiset syö hiekkaa ja ei noin saisi tehdä mutta kun on kiukku päällä ni silloin ei valkoinen kapitalisti sääntöjä tunne. Laskin taskulaskimella että ite olisin ammattikeittiössä tuossa ajassa ja noista raaka-aineista saanut samanlaisia annoksia pöytään noin 1800kpl jos lautasia vaan riittää. Kuubalaisella hasta manana-tyypillä irtos tuohon aikaan kaks satsia pienellä potkimisella. Missä vika? Epäilen että Che Guevarassa ja tässä vitun sosialismissa kun sama palkka tulee teet sitten niitä hommia tai et. Vittu.
Vein rouvan viereiseen illallisbaariin, siellä oli joulukinkun tapainen pyörimässä vartaassa. Ei ollu tajunneet suolata sitäkään mutta sai sillä nälän pois. Venähti nyt tässä hommassa niin että katellaan sitä rokkibaaria joku toinen ilta.
Matkasikarit tarjosi Paul Saar.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti