torstai 10. joulukuuta 2015

Hane matkoilla, syyskuu 2015, day 22, Seattle

Day 22, Seattle. 

Viimeinen päivä Havaijilla. Kävin illalla jo kyselemässä late check outia mut sanoivat asian valkenevan vasta aamulla. Tilannehan on se että kone lähtee vasta illalla 21.30 ja hotellista kuuluis poistua klo 12. Jos, tilaa kyllä on mutta täällä päin vähän kaikesta rahastetaan, osaa ne kyllä tämän suomalaisissakin hotelleissa. Edellisen kerran muistaakseni oululaisessa osuuskaupan hotellissa sain maksaa 20€ jokaiselta ylimääräiseltä tunnilta. Vähän samanlainen hinnasto on täälläkin, klo 13 saakka sais olla ihan complimentary-perusteella, klo 15 saakka maksais 50 taalaa ja klo 18 saakka 100 taalaa. Vallitsevasta säätilasta johtuen valittiin tuo keskimmäinen vaihtoehto.
Tänään nimittäin paistaa aurinko komeasti, ja tuohon vaimon altaalle se paistaa kirkkaimmin klo 11.30-14.00. Sen piti päästä vielä viimeiset rusketuksen rippeetkin imemään nahkaansa, yhtään sädettä ei saa kuulemma hukkaan heittää. Mie tein sen aikaa töitä, koskapa seuraavan vuorokauden joutunee olemaan melko netittömissä olosuhteissa ni silloin ei töitä tehä. Hyvin kerkesin saada kaiken työn pakettiin, nyt pitäis vielä paketoida tuo matkalaukun päälle kerääntynyt maallinen omaisuus sinne laukkuun. Tosi pinkeeks meni laukku, yhtään enempää ei olis saanu mahtumaan. Tämä tarkoittaa sitä että New Yorkista ei ostella fyysistä materiaalia, tai sit liipaistaan tuo matkalaukku jollekin kodittomalle ja ostetaan vähän isompi, lentolipuissa muistaakseni kiloja riittää vielä.
Tässä nyt on vielä 6 tuntia koneen lähtöön. Nuo lähikorttelien baarit ja kioskit on kuitenkin koluttu jo niin tarkkaan että lähetään kentälle ja syödään siellä istuallaan pöydän ääressä lautaselta. Makselin respassa nuo lisätunnit ja pyysin vastaanottorouvaa tilaamaan meille taksin kentälle. Se neiti alkoi kuitenkin ääneen ehdottaa että hän vois tilata semmoisen shuttlen. Vaimo ilmoitti välittömällä nopeudella että juu ei. Kyllä meidän nyt pitää se ihan oikea taksi saada, tässä on nyt viime aikoina ollu transportaatioasioissa enemmän tiukemmalla hermo ku rahat, että antaa palaa vaan.
Taksi tuli hyvin pikaisesti. Kuskina on kaksihampainen natiivi jota yritin tervehtiä muutamalla eri kielellä, ei tärpännyt niistä yksikään, ei yksikään (AW Yrjänän vuohifalsetilla). Airportin se ymmärsi ihan ok, kun vähän aikaa imitoin sille lentokonetta takapenkiltä käsin. Honolulun kenttä on kuitenkin melko suuri ja siellä on useita terminaaleja ni olis kiva päästä ainakin melko lähelle oikeaa kerralla. Se viidakon asukki ajeli korttelia ympäri sen aikaa kun minä opetin sille takapenkiltä aakkosia, terminaaliin M kuuluisi meidän päästä mutta tämä mohikaani osasi vain kirjaimet a, b ja ehkä c. Vitut siitä mitään tullut, ei se osannut numeroitakaan. Sit se alkoi sillä piupau-kielellään luettelemaan sanoja jotka muistutti vähän lentoyhtiöiden nimiä. Avot, nyt tärppää. Mie sanoin sille että Delta Airlines tai KLM, jompikumpi, molemmat passaa. Neanderthalilainen pisti pienempää huyndain silmään ja lähettiin oitis kohti lentoasemaa.

Kentällä oli jo niin kova nälkä ettei siinä kummempia chatobriäänejä alettu etsimään. Burger Kingille ja sillä hyvä. Se firma on kyllä saanut meiltä omansa pois tällä reissulla. Löysin kentällä vielä hetkeksi aikaa verkon ja sain tärkeimmät betsit lyötyä sisään ennen lentoa. Huomasin myös että FB-seinäni oli täyttynyt syntymäpäiväonnitteluista vaikka se on vasta huomenna. Aikaero jekuttaa ihmistä kun mie tuun 13 tuntia perässä. Mitenkähän juhlis, taidan ottaa koneessa pullollisen skumppaa. Otan vittuillessaan ihan oikeeta shampanjaa ja jäillä. Pyydän vielä pahvimukista ni ai että niitä stuertittaria se vituttaa. Yritän nukkua hetken ennenku on koneen vaihto Seattlessa, GN.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti