lauantai 11. huhtikuuta 2015

Viikkosavo, tammikuu 2014


Che Guevara - sankari vai luuseri?


Toveri Guevara ei ollut alunperin varmaan ihan polja heppu. Olihan han alkujaan laakari ja hoisi Castron hallituksessa kahtakin eri ministerin postia, mutta varmaan noiden meriittien takia ei hipit ympari maailman ihannoi hanta T-paidoissaan ja rintanapeissaan. Fidelin oikeana katena han toi kovan kommunismin Kuubaan ja silloin alkoi se varsinainen veljeily neukkujen kanssa. Kylla mie tavallaan ymmarran etta maailmaa parantava murrosikainen saattaa haluta vastustaa amerikkaa, mutta se Chen ihailu ei ole ehka ihan kaikkein tyylipuhtain tapa.

Che Guevaran ja Fidel Castron tuoma jyrkka kommunismi on kylla tuonut hyviakin lieveilmioita Kuubaan. Se on tuonut laadukkaan ja ilmaisen koulutuksen kaikille, tosin kouluun mennessaan 6-vuotiaana jokaisen pitaa vannoa pakollinen vala kommunistisen puolueen nimeen ja se koulutusjarjestelma on tarkka kopio amerikkalaisten vastaavasta silla erotuksella etta kuubalaisella on yliopistotkin ilmaisia. Se on tuonut myos ilmaisen ja laadukkaan terveydenhuollon kaikkien saataville ja siksi esim. lapsikuolleisuus on Kuubassa pienempi kuin Euroopassa. Mutta siinapa ne plussat sitten olikin. 20 vuotta sitten taalla oli viela nalanhata ja viela nykyaankin kuubalaisen keskiansio on alle 20e/kk.

Eilen illalla istuin Havannan satamassa kaljalla yhen 21-vuotiaan Randin kanssa. Randi opiskelee kielia yliopistossa. Oluttuopin aaressa juteltiin Randin kanssa nakemyksiemme eroista ja hyvaksyttiin toistemme ajattelutavat ilman sen fyysisempaa tappelua. Randi oli kunnon sosialisti kuten kaikki muutkin taalla koska sananvapautta ja mielipiteenvapautta ei ole lakiin maaritelty. Randin suurimpana haasteena ja elamantehtavana oli muuttaa pois Kuubasta, Kanadaan tai Saksaan. Yritin tivata Randilta kommunismin hyvia puolia Kuubassa. Noiden kahden aiemmin mainitsemani lisaksi han keksi vain sen etta hanen vanhempansa ovat saaneet perustaa pienen yrityksen, he vuokraavat huonetta turisteille ja yli puolet tuloista tilitetaan puolueelle. Yritin saada Randin ymmartamaan etta tuon yrityksen perustaminen on hyva askel kohti kapitalismia ja sen on mahdollistanut Raul Castro joka on luvannut ajan kanssa purkaa koko kommunistisen jarjestelman. Mulle on syntynyt semmoinen kuva etta ihmiset taalla ovat tyytyvaisia tilanteeseen ja ylpeita jarjestelmastaan mutta kuitenkin haaveilevat poispaasysta ja paremmasta. Tavattuani Randin tuo kuva vain kirkastui minulle.

Lokaalit eivat kulje Che Guevaran larvi paidassaan. He eivat pida Fidel Castron lanseeraamaa lippahattua enaa paassaan. Natiivilla on juhlapaivana ja vahan muulloinkin kaulassaan vain punainen huivi jolla han osoittaa puolueen jasenyytta. Suurin sankari kuubalaiselle on edelleen Jose Marti, suuri ajattelija ennen naita kahta hippien sankaria. Suuruudenhulluuspaissaan Che Guevara yritti viela valloittaa Bolivian, mutta meidan onneksi epaonnistui ja kuoli. Raul Castro tekee nyt hyvaa tyota Kuuban saattamiseksi nykyaikaan, mutta kommunismi on siemennetty taalla niin syvaan etta sen kitkeminen ei onnistu muutamassa vuodessa, jos vuosikymmenessakaan. Koko ajan vielakin vaanii vaara jonkin Che Guevaran tapaisen luuserin ilmestymisesta ja taman kansan kiihottamisesta takapakkiin. Toivottavasti niin ei koskaan kay, tama on upea maa.



Hannu Voutilainen

Kirjoittaja on Turmion Katiloiden basisti ja Henry's Pubin ohjelmapaallikko.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti