torstai 6. helmikuuta 2020

Hane matkoilla, lokakuu 2019, day 1, Larnaka, Kypros

Ma 14.10. Larnaka, Kypros.

Ei tässä oo taaskaan kerenny oikein missään käymään sen jälkeen kun yhtyeen kanssa saatiin euroopan kierros keväällä valmiiks. Siihen liittyen ja ehkäpä juuri sen kiertueen johdosta me just viime viikolla allekirjoitettiin sopimus saksalaisen Nuclear Blastin kanssa ja näin ollen meiltä ilmestyy yhdeksäs albumi ens keväänä noin 36:ssa maassa. Melko muhkeaa, se on kuitenkin maailman suurin hevihommiin erikoistunut levy-yhtiö. En tiedä saanko tätä vielä teille kertoa joten pitääpä muistaa deletoida tuo edellinen lause jos asia ei ole vielä blogin ilmestyessä julkista. 


Eli juhlamielellä ja työkaverien pyynnöstä poistun pariksi viikoksi Kyprokseen. Mukaan otan anopin, vaimon ja appiukon. Aika hyvä ryhmä. Anopin kanssa otan skumppaa ja sitten jutellaan appiukon kanssa humalassa urheiluautoista. Vaimo arvioi toimintaamme vierestä. Appivanhemmat tui meille pesimään jo eilen kun kentällä pitää olla ennen kukonlaulua. Aamuneljältä suhattiin Kartsan sysleri kentälle parkkiin ja asetuttiin nauttimaan aamiaista lentoasemalle. Ensimmäisenä vastaan tuli Apulannan teknikot ja sitten Temi ”miksaamalla miljonääriksi” Kinnunen. Hirveen paljon siellä parveili muutenkin sekä rokkareita että teknikoita. Tämä kaikki johtui siitä että ens viikonloppuna on Fugefest ja ilmeisesti sinne on niin pitkä matka jotta joutuu lähtemään jo maanantaiaamuna. Hyvä festaria teille, me lähetään vähän eri suuntaan. En oo käyny aiemmin Kyproksella joten siitä muodostuu to do-listallani 38. valtiovierailu minulle. Kypros kuuluu Euroopan Unioniin mutta ei Schengen-sopimukseen ja siksipä joudutaan kentällä passintarkastukseen ja non-schengen-puolelle.


Aamupala kentällä 100€, ei se oo ihme että tilastojen mukaan HKI-vantaa on maailman viiden kalleimman lentokentän joukossa. Koneessa anoppi korkkasi skumpan heti ku tarjoilu alkoi. Minä tulin kateelliseksi ja surulliseksi. Minun kohtaloni on kärvistellä kuivin suin ja ohjastaa Skoda Fabia vielä Larnakasta Agya Napaan. Nythän on niin että neljän hengen lentokenttäbussit olis mennen tullen maksanu varmaan noin 400€ ni meitsi hoksas että samalla rahalla saa neliovisen henkilöauton lentokentältä 15 vuorokaudeks, ai että minä olenkin fiksu. Lento kesti vain pikkusen yli 4 tuntia eikä anopillakaan karannut skumppahammas käsistä. Passimuodollisuuksia kentällä vähän enemmän kuin eeuussa mutta hyvin vikkelään oltiin autovuokraamon luukulla, ja sit toisella luukulla ja sit kolmannella jossa selvis että olin vuokrannut auton haettavaksi klo 13.30 vaikka ihan vitun varmasti näppäilin 11.30. Vaihtoehtoina on nyt odottaa pari tuntia tai sit ottaa parisataa kalliimpi Kia Stonic joka on jo luokiteltu maasturiksi. Teki mieli näyttää vuokraamon mummolle kuvaa omasta autosta ja sanoa että this one you can call maasturi. Odottaminen ei ole vaihtoehto, otettiin Kia.


60 kilometriä kentältä hotelliin. Ne 60 ensimmäistä kilometriä ovat aina ne pelottavimmat kun ollaan maassa missä on vääränpuoleinen liikenne ja ratti vänkärillä. Viimeks oon tällaisessa liikenteessä sohlannut pari vuotta sitten Thaimaassa. Silloin jo todettiin vaimon kanssa hyväksi menetelmäksi että jokaisen risteyksen jälkeen vaimo huutaa ”VASEMMALLE”. Kokemuksen perusteella risteysten jälkeen oikealle kaistalle osuminen menee jo muutaman päivän jälkeen luonnostaan. Toinen kompastuskivi on sitten se että moottoritiellä ei ohittamisen jälkeen tekis yhtään mieli palata sinne ”oikealle” kaistalle ja nytkin kävi juuri siten että lokaalit ohitteli töötit kuorossa meitä väärältä puolen. Hotellilla vaimo yritti heti tapansa mukaan käydä upgreidaamassa huoneita vieläkin hienompiin mut tällä kertaa se ei onnistunut siinä, on kuulemma paja aivan täynnä.


Tuossa vieressä on huvipuisto, Parko Paliatso Luna Park. Sieltä näkyy maailmanpyörä ja homolinko minun parvekkeelle. Ei se mikään pilkkanimi ole millekään mutta kun oltiin nuorina poikina Sammion kanssa pikamatkalla Las Palmasissa ni ihmeteltiin kun oli hirmuinen karnevaali päällä ja miehillä oli kaikilla reiät nahkahousujen pakaroissa. Silloinkin oli parvekkeen alla tuommoinen samanlainen linko millä aina ammuttiin kaks undulaattia kuulassa taivaalle. Ei tiedetty kyllä yhtään että euroopan suurin pride-tapahtuma oli silloin samaan aikaan ja samassa paikassa kuin me hetskupojat juomareissulla. Siitä lähtien on ollut homolinko se vehje. Täällä on kans jokin karnevaali menossa. Hirmuinen kulkueellinen omituisia kuvatuksia vaeltaa pääkatua poliisisaattueessa ja musiikki pauhaa. On jos jonkinlaista narria ja friikkiä tässä. Minäpä otan teille ihan videoo todisteeks. Illalla selvitän mikä tämä homma on, näyttää hyvältä!


Paikallisuutisissa sanotaan että Kyproksen matkailu on kovassa nousussa. En ihmettele yhtään, mukavalta saarelta tämä vaikuttaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti