Hane matkoilla, lokakuu 2019, day 7, Agia Napa, Kypros

Su 20.10. Agia Napa, Kypros

Normaalit aamutoimet ja aikataulut. Keli näyttäis myös olevan hyvin normaali 30° ja aurinkoa on joten lähetään testaamaan yks meille uus ja kovasti kehuttu ranta tuolla vähän lännessä päin. Se on nimeltään Ayia Thekla Beach ja minulla on tässä vähän semmoinen suunnitelma mielessä että vien muun suvun sinne ja tuun sitte ite hotellille tekemään vähän töitä. Nythän on niin että tuossa eilen illalla varmistui Turmion Kätilöiden osallistuminen Nightwishin maaimankiertueen euroopan pätkälle ens vuoden lopulla ja se aiheuttaa paljon erilaisia hommia jotka on aloitettava jo nyt äkkiä. Homma on vielä hirveän salaista ja teille saan kertoa siitä vasta viikon päästä maanantaina. Vaan mukavalta se kuulostaa päästä vetelemään euroopan isoimmat hallit läpi, parhaimmat (kuten Amsterdam) vieläpä kahteen kertaan. Ja tietty komeasti siellä viimeisenä on vielä se Wembleyn SSE Arena. Very nice.

Rouvat ja mersumies jäi sinne rannalla. Keli on täydellinen siihen hommaan ja oltiin vielä niin hyvissä ajoin että saivat ihan paalupaikat siitä biitsiltä. Mie ajelin takas hotellille ja laittelin toimiston pystyyn. Vasemmalla kädellä siinä laittelin myös päivän betsit sisään, reissun saldo näyttää jo yli tonnin plussaa. Kaiken tälle päivälle agendoidun työn sai suoritettua kun vuorilta päin alkoi jytinä kuulua. Katsoin parvekkeelta niin salamaa lyö suunnilleen samaan tahtiin kuin valomiehemme Jopi laittaa keikalla kännipäissään strobolla. Arvelin että jos nyt lähen äkkiä hakemaan ne läheiset sieltä rannalta niin saattaa vielä jonkinlainen sopu säilyä suvussa. Pistelin Gia Tonicilla sen minkä uskalsin. Tuossa rantabaanalla on rajoitukset 30km/h ja 50km/h eikä siinä paljon kovempaan vauhtiin kyl pystyiskään kun on niin tiheään laitettu hidastuspomppuja. Muistaakseni autovuokraamon mummo otti vielä luottokortilta ylimääräisen 200€ depositin jos jätän jonniin speed camera ticketin maksamatta.

Sukulaiset oli siirtyny rantabaariin katoksen alle kun täällähän jo vähän ripsauttaa vettä. Ruokaa olivat tilannu ja juomat näköjään jo saaneet. Ruoka ei kerenny enää koskaan tulla nimittäin sade hieman runsaantui ja muutti olomuotoaan siten että sieltä tipahteli jo liki pingpong-pallon kokoisia jäämurkuloita taivaalta. Baarin veijari pisti äkkiä luukut kiinni. Terassin katto lähti vaakasuoraan kohti Egyptiä ja viereinen palmu kaatui. Appiukko kurlas kaljansa loppuun koska siitä muodustui olosuhteiden pakosta ilmainen kalja. Siinä ei paljon enää laskun perään kyselty kun oli bändi Kiassa ja Kian vaihdekeppi sport-moodissa kohti Ayia Napaa. Rantabaanalla turistit poukkoili hölmöinä ja litimärkinä minne sattuu. Kadut tulvi vettä siihen malliin että siinä ei enää ollut järkeä varoa roiskuuko vettä jalankulkijoiden päälle, roiskui ihan varmasti ja koko ajan. Taivaan herra laittoi diskoa siihen malliin että en muista noin hienoa showta ihan äsken nähneeni, oli ääntä ja valoa, molempia.

Tuossa rantabaanalla on katseltu jo monta kertaa semmoista erittäin mielikuvituksellisesti nimettyä texmex-ruokalaa kuin Tequila. Se on melkein heti siinä Stratovariuksen vieressä. Juu, siinä on semmoinen Stratovarius-niminen ravintola jonka logossa (ja katolla) on Stradivarius-viulu. No siis mentiin nyt siihen Tequilaan että saatiin vähän vaihtelua ruokaympyrään ja mieli teki vähän ehkä maustetumpaa ruokaa. Virhe oli se. Toki baari oli tehty viimeisen päälle mexico-henkeen ja ihan menua myöten. Jopa tilaamani Mexican Burger oli tehty käärimällä pihvi ja hötsönsööt tortillan sisään. Ainekset oli vaikka mihinkä mutta se tärkein puuttui. Ei makuja. Ei minun, eikä läheisten safkoissa. Ei sitten oikein yhtään mitään, olis nyt ees vähän suolaa ollu mutta kun ei sitäkään. Tällä saarella ei kyllä laiteta suolaa oikein mihinkään ruokaan. Voi voi. Irene Partasen kalakukossa on enemmän potkua kuin näiden texmexeissä.