Ensimmäinen aamupala Gilillä. Ei mikään tajuntaa räjäyttävä elämys mutta kelpo esitys kuitenkin. Viereisessä pöydässä venäläisiä turisteja, moukkia kuten aina. Ryssäturistit pitäis hakata kaikki, vittu mitä apinoita. Ei mitään tapoja, pelkkää paikallisten kyykyttämistä ja nöyryyttämistä. Tuommosia ne ollu aina ja joka paikassa missä minä oon niihin törmänny. Paitsi venäjällä, kyllä ne kotonaan käyttäytyy. Suomessakin vähä niin ja näin.
Ystävällinen resortti tarjoaa asukkailleen fillarit käyttöön joten mikäpä ettei. Lähettiin niillä sataman liepeille ostoksille. Meikän pyörän satula ei ollu ihan omalle perseelle tehty, tuskin kenenkään muunkaan kannikalle. Tosi kipeäks meni perä. Ja ketjuja ei ollu varmaan rasvattu sen jälkeen kun se vehe on tälle saarelle laivattu. Tuosta rantsua pitkin lähettiin sotkemaan mut sit meni tie jo niin pehmeeks ettei oikein työntämälläkään päässy. Oikaistiin metsien ja laitumien poikki, ihan hyvin onnistui niinkin. Kanoja ja kissoja kun muisti yrittää väistellä ni juu. Lehmät tervehtivät ohikulkijaa iloisesti ja lokaalit tyrkytti huumeita.
Ostettiin hiuksenpesuainetta koska se eilinen ostos osoittautuikin hoitoaineeksi. Etsittiin korallissakävelykenkiä mutta ovat kuulemma liian arvokkaita tämän saaren kenkäkauppoihin ni tyydyttiin semmosiin joihinkin Crocs-kopiohin jotkaa saattavat ajaa saman asian ainakin melkein. Snorklausvehkeet ostettiin omaks ettei tarvii aprikoida milloinka niitä sais ja mistä. Huomenna testataan ne. Citystä pois poljettiin jo suoraan saaren läpi, meikän sisäinen kompassi johdatti hienosti. Hoisin myös itselleni Indonesialaisen puhelinliittymän ni saa vähän paremmin töitä tehtyä täällä, ei ollut ihan helpoin projekti sekään. Nää puhuu vähän outoa englantia, intialaisten tai thaimaalaisten englannista saa paremmin selvää, tää on vähän haasteellista.
Eilinen ruokapaikka (Coral Beach Pizza) tarjoaa kuulemma myös saaren parhaat curryt joten tänään testataan ne. Niillä on siinä rannassa semmoisia tolppien nokkaan rakennettuja majoja, mentiin oikein romanttisesti semmoiseen napostelemaan. Curry ei niin kummoista ollut, täytynee vaan uskoa että thaimaalaisten tyyli on parempi ja sillä sipuli. Paistettuja kasviksia otin myös kupillisen, niissä oli hienot maut, ai herra. Vaimon jälkiruoaksi vetelemä ananaspannukakku sai myös 10 pistettä. Hintapolitiikkaa jos joku miettii ni kaks ihmistä söi isot safkat, joi kaks cola-tölkkiä ja kaks smirnoff icea, toinen söi jälkiruoaks iso pannukakun ja rahaa meni suomen valuutassa noin 12€. Eli eipä toinna enää laskea ollenkaan noita jatkossa. Epärehellisyyttä tai kusetusta en oo havainnut vielä lainkaan, pelkkää ystävällisyyttä vain.
Jos jaksetaan ni tänään mennään kaljoille sinne reggaebaariin (Coral Beach 2). Päde laittoi viestiä että se on jo siellä, yllätys.
Tänään on ollut paikallisuutisrintamalla sen verran hiljaista että jos haluatte ni voin kertoa teille tarinan runkkaavasta apinasta. Ei se nyt kummoinen tarina ole mutta kerron silti. Tällä saarella on yks apina. Eräs rikas perhe oli sen poikasena ottanut lemmikiks. Nyt se apina on ketjussa niiden pihassa ja koska on saavuttanut juuri sukukypsän iän ni se masturboi. Ja se masturboi kuulemma paljon, mitään muuta se ei tee. Luonto se on apinallakin. Päde ystävineen on yrittänyt saada jotain luonnon- tai eläintensuojelujärjestöä pelastamaan sen apinan pois mutta vielä tuo ei ole onnistunut. Se perhekin haluais kuulemma päästä siitä jo eroon. Mut apina vain runkkaa. Tsau!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti