Surullisia uutisia heti aamuun. Hannun kakka on vetelää. Kuin vettä vaan on se. Eilisessä platterissa tais olla jotain sopimatonta. Voihan paska, ja kirjaimellisesti. Tänään ei vissiin uskaltanut liikkua hirmu pitkien matkojen päähän. Ei auta, nokka pystyyn ja uutta evästä tauluun, kyllä se siitä jäykkenee. Normaalit aamurutiinit ja päivätyöt altaalla. Lounaaksi jotain mahdollisimman turvallista, Chick and Chips. Respan jääkaappi on rikki eikä ole kylmää kaljaa tarjolla. Jännästi kylmää limpparia löytyy kyllä. Mikäs järki siinä on, ovatko lapset tärkeämpiä kuin minä?
Miten se on, osaako ne nuo kukot sanoa muuta kuin kukkokiekuu? Sitä oon miettiny täällä kovasti kun ne yötäpäivää sitä huutaa. Ja eikö niiden pitäis huutaa vain aamuisin kuudelta? Onhan se tietty komea ja koko maailman tunnistama universaali kailotus mutta eikö ne muuta osaa, luuils sen vähä vituttavan jo itseäkin. Kai ne osaa sanoa ees kot kot kot, osaako? Minun sisäelimissäni on heikko olo joten poistun pötkölleen ilmastoituun hökkeliin, katsotaanpa elämää sen jälkeen uusin silmin ja persein.
Katsoin Collateralin indonesialaisilla teksteillä, opin 4 asiaa: minä=aku, sinä=kau, kiitos=terima kasih ja paska=siel. Tuon kiitoksen osasin kyllä jo ennen Collateralia. Noihin oppeihin tyytyväiseni nukahdin pienet päivätorkut. Kävin kakalla, oli jo hieman valoa tunnelin päässä eli sattumia tuotteessa. Unien aikana vaimo oli varannut meille jotkin balilaiset öljyhieronnat läheisestä spaan-tapaisesta, eipä vissiin. Tämä päivä kääntyy vielä iloksi sittenkin. Hieronnassa Jakartan ihme puristeli ihan mallikelpoisesti vaikka olikin saanut urheiluhierontatutkintonsa ehkä joskus Hiroshiman shown aikoihin. Oikein hyvä oli, mut meikän olo vaan heikkenee. Kuume alkaa nousemaan ja vaikka lämmintä on taas se 33 ni meitsi tärisee ja vapisee.
No nyt se tuli kunnon oksennuskin, varmaan 15 täyttä suullista viimeisen parin päivän ruokaympyrästä. Ja toisesta päästä tulee vettä solkenaan. Mikäs vitun malaria se tämä nyt on? Olo heikkenee, vittu mie kuolen tähän, mistä tätä oksennusta oikein riittää. Googletin jo lähimmät medihelit ja Australian rannikkovartiostonkin jos tää oikein pahaks äityy. Vaimo meni jo respan rouvilta vinkkejä kyselemään. Hitto jos tästä vielä joutuu lähtemään laivalla Balille lääkäriin ja tiputukseen. Rouva toi respasta 6 kpl ihmepillereitä, otan kaks ja jatkan tärisemistä. Jos aamulla herään hengissä niin tehdään uusia johtopäätöksiä. Tsaui!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti