keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Hane matkoilla, syyskuu 2014, day 18, Gili T

Viimeinen kokonainen päivä tässä kohteessa. Suunnitelmana on vain maata auringossa ja syödä kuin siat, ei toinna hötkyillä eikä sinkoilla enää minnekään. Aamuisten rutiinien lisäks luovutin respan pojille meijän polkupyörät pois, onpahan tyrkyllä jos joku muu tarvii. Aamulla katselin huomentakoreasta jotain tofunpuolusteluohjelmaa ja meinasi palaa hiha. Siellä joku hipsteri selitti kuinka tofusta saa ”ihan hyvää” kun sitä maustaa ja marinoi eri tyyleillä. Voi vitun hipat, syökää oikeeta ruokaa ja oikeita raaka-aineita. Jos on hyvä raaka-aine niin se maku on siinä raaka-aineessa, kyllähän senkin nyt kuuluu maistua. Samahan teidän on sit syödä niitä mausteita paljaaltaan? Tai marinoikaa vaikka pahvilaatikkoa, se on vielä ekologisempi teko kuin se teidän vitun tofu. Paskan kokin tuntee siitä että se peittelee alkuperäisten raaka-aineiden maut kokonaan mausteilla. Samalla tavalla paskan baarimikon tuntee siitä että se peittelee epäonnistuneen drinkin maun limellä. Tofu ja lime ovat kusta ja paskoo. Unohtakaa ne.
Auringossa makaaminen on ihmeen raskasta, kahden tunnin päiväunet joutui sen homman päälle ottamaan tänäänkin. Nyt päivälliselle johonkin. Mentiin tuohon hyväksi todettuun CBPizzaan ja tilailtiin viimeinen ehtoollinen. Pöydän täydeltä oli mässyä jos jonkinlaista ja juomaa myös. Piti ihan aterian päätteeks kääntää vielä kertaalleen lasku euroiks. 9€ kahelta ihmiseltä pitkän kaavan kautta juomineen. Ei mittään järkee. Pyörittiin takas himaan ja just kun kerkes vähän selälleen haisemaan ni villan puhelin soi. This in Roni, your manager. Cum to the restaurant and ai offer you a free dinner. Voi vittu Roni ku nyt tuli huonoon saumaan, just syötiin kuin siat. Mutta myö tullaan ni otetaan kaljat. Tämä erikoistarjous johtui varmaan siitä että me pesittiin heidän nurkissaan yli kaks viikkoo. Muut turistit tuntuu olevan tällä saarella vain pari päivää kerrallaan tai korkeintaan viikon, en ymmärrä miks?
Hyvä maku jäi tästä saaresta. Helvetin halpaa on elo täällä kun ei juurikaan mitään turhaa osteltavaa. Kaikkea tarpeellista kuitenkin löytyy. Paitsi just nyt ei imodiumia eikä keltaista fantaa. Ihmiset on erittäin ystävällisiä eikä tuputtavia kaupustelijoita ole. Eikä ole kerjäläisiä. Olosuhteisiin nähden on ihan mukavan siistiä ja melkein kaikki vessatkin ylittää Helsingin Rautatieaseman toiletin tason. Rosvoja tai huijareita ei oo tarvinnu pelätä, ne yhet ainoat taskuvarkaatkin oli niin pikkuisia poikia että tuijottamalla asettuivat. Tuu ihmeessä sinäkin käymään täällä, lupaan ettet pety. Jossain vaiheessa tulee persiistä se löysä savi mutta kyllä se paikallisrohdoilla anaalikin asettuu. Ja jos sitä sukeltamista harrastat ni monien sukeltajien mielestä maailman parhaat spotit on just näiden saarien riutoilla, se on kuulemma näin.
Nyt vielä yhet unet täällä. Ennen nukkumaan menemistä muista sit aina tarkastaa että peiton alla ei oo skorpioneja ja/tai hämähäkkejä mitenkään päin, ne kun tykkää mennä sinne. 

Öitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti